Toistaiseksi on epäselvää, toteutuvatko Kouvolan toivomat nopeat toimet negatiivisten valtionosuuksien korjaamiseksi.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoo Ylelle, että negatiiviset valtionosuudet on tunnistettu mutta monimutkainen ongelma.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus arvioi mahdollisuutta korjata valtionosuusjärjestelmää määräaikaisesti niin, että minkään kunnan valtionosuudet eivät ole negatiivisia.
– Keräämme parhaillaan tietoja ja muodostamme kokonaiskuvaa tilanteesta. Tämän jälkeen arvioimme mahdollisimman nopeasti, miten asiassa edetään, Ikonen toteaa erityisavustajansa välityksellä.
Valtiovarainministeriön tuoreimpien laskelmien mukaan ensi vuonna kymmenen kuntaa joutuu maksamaan valtionosuuksia valtiolle takaisin. Suurin takaisinmaksaja on tämänhetkisten tietojen mukaan Kouvola, joka joutuu maksamaan valtiolle takaisin miltei 5 miljoonaa euroa.
Kaupunki vaatii nopeita toimia
Kouvolan kaupunki vaatii hallitukselta nopeita toimia asian suhteen.
– Tilanne on kohtuuton. Valtionrahoituksen muutokset kohtelevat kuntia eriarvoisesti, kaupunginjohtaja Marita Toikka toteaa.
Kouvolan kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää kuntaministeri Anna-Kaisa Ikoselle ja valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.), että hallitus päivittää valtionosuusjärjestelmää niin, ettei yksikään kunta joudu maksamaan negatiivisia valtionosuuksia.
Lisäksi hallituksen pitäisi tehdä väliaikainen korjaus valtionosuusjärjestelmään niin, ettei kunnille aiheudu kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia asian johdosta.
– Olemme käyneet keskustelua asiasta kuntaministerin kanssa. Hän on tietoinen Kouvolan tilanteesta, Toikka sanoo.
Toikka odottaa hallitukselta kannanottoa asiaan jo seuraavassa hallituksen kehysriihessä.
Järjestelmää uusitaan
Ministeri Anna-Kaisa Ikosen mukaan tällä kaudella kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti vastaamaan kuntien muuttunutta roolia. Valmistelutyöt valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi on jo aloitettu.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikan näkemyksen mukaan uhkana on jopa se, että osa suomalaisista kunnista ja kaupungeista ei lähivuosina suoriudu lakisääteisistä velvoitteistaan.
– Valtionosuusjärjestelmän uudistamistyö vie useita vuosia. Sitä Kouvola ja muut kunnat eivät pysty odottamaan, kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.
Kouvolalla tiukka taloustilanne
Syy valtionosuuksien muutokseen on tämän vuoden alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden perustaminen.
Aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluista vastasivat kunnat, jotka saivat valtionosuuksia sen mukaan, millaiset verotulot niillä oli. Tämän vuoden alusta sote-palvelut ja pelastuslaitokset ovat olleet hyvinvointialueiden vastuulla, mikä tarkoittaa sitä, että valtio maksaa rahat suoraan hyvinvointialueille eikä kunnille.
Kouvolan tilannetta selittää osaltaan se, että sote-kuntayhtymä Kymsoten kulut kasvoivat voimakkaasti muun muassa viime vuonna toteutetun palkkaharmonisaation takia. Kuntaliiton mukaan yleisin syy yksittäisen kunnan valtionosuuksien muuttumiseen on ero kyseisen kunnan sote-menoissa talousarvion ja tilinpäätöksen välillä vuonna 2022.
Kouvola joutuu tasapainottamaan talouttaan voimakkaasti valtionosuuksien ja verotulojen vähenemisen takia.
Kaupunki arvioi elokuussa, että sen pitää lisätä tuloja ja karsia menoja pysyvästi noin 25 miljoonan euron verran. Kaupunki julkaisi tiistaina massiivisen listan ehdotetuista säästötoimenpiteistä.
Näin Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas arvioi valtionosuuksien vähenemisen vaikutusta Kouvolalle huhtikuussa 2023: