Sukunimellä on työnhaussa merkitystä.
Työpaikan saaminen on helpointa, jos työpaikkahakemuksessa lukee supisuomalainen nimi.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen rasisminvastaiseen tiedonantoon kirjattiin, että ”anonyymin rekrytoinnin kokeilujen tuottamaa tietoa hyödynnetään”. Kirjaus on kovin yleisluonteinen. Kun lainsäädäntöä ei ole, päätös anonyymin rekrytoinnin aloittamisesta jää työnantajien vastuulle.
Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan anonyymi rekrytointi voi vähentää työsyrjintää. Laboren (Työn ja ja talouden tutkimus) ja VATTin tutkimuksessa käytettiin aineistona Helsingin kaupungin rekrytointi- ja henkilöstötietoja.
Helsingin kaupungin vuonna 2020 tehdyssä kokeilussa ei kysytty esimerkiksi työnhakijan nimeä, ikää tai sukupuolta. Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen pitää tuloksia lupaavina.
– Henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkattiin enemmän. Tässä kokeilussa syrjintä väheni, Kanninen sanoo.
Helsingin kokeilusta tuli pysyvä
Anonyymin rekrytoinnin arvioidaan siis lisäävän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kokeilun myötä naishakijoiden osuus hakijoista nousi.
Jossain vaiheessa työnantaja ja työntekijä kuitenkin kohtaavat. Työhaastattelussa selviää heti se, miltä hakija esimerkiksi näyttää. Tutkimuksen mukaan etninen tausta ei kuitenkaan enää haastattelussa noussut palkkaamisen esteeksi.
– Päinvastoin: haastatteluihin tulee enemmän henkilöitä, joilla on ulkomaalainen tausta. Heitä myös rekrytoidaan enemmän, Kanninen sanoo.
Helsingissä kokeilusta on tehty pysyvä. Kaupungin esihenkilöillä on ollut vuoden 2021 alusta mahdollisuus käyttää anonyymia rekrytointia kaikissa työtehtävissä. Sen käyttö perustuu esihenkilön vapaaehtoisuuteen.
Helsingin kaupungin HR-päällikkö Tarja Näkki arvioi, että anonyymi rekrytointi on lisännyt hakijoiden määrää. Työnhakijat ovat hänen mukaansa kokeneet sen merkitykselliseksi.
– Hakijat kokevat aidosti olevansa samalla viivalla. Esihenkilöiden kokemuksetkin ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia, Näkki sanoo.
Esihenkilöt ovat Näkin mukaan myös kertoneet, kuinka omat silmät ovat avautuneet ennakkoluuloille. Työhönottajalla voi olla taipumus suosia tietynikäisiä ja -oloisia hakijoita.
– Anonyymi rekrytointi on yksi työkalu muiden joukossa. Tavoittelemme sitä, että meillä ei olisi tiedostamattomia ennakkoluuloja, jotka ohjaavat valintaa.
Työsyrjintä on Suomessa ongelma. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle on tullut tänä vuonna syyskuun alkuun mennessä 262 työsyrjintää koskevaa yhteydenottoa. Se on enemmän kuin vuonna 2022 yhteensä.
Tyypillinen tapaus on romanitaustainen henkilö, joka kokee tulleensa syrjityksi työhönotossa.
S-ryhmä oppi: älä kysy ikää
Myös S-ryhmässä on kokeiltu anonyymia rekrytointia. Vuonna 2018 päätettiin, ettei työnhakijalta kysytä enää nimeä tai ikää. Kokeilun jälkeen yrityksessä tehtiin pysyviä muutoksia.
– Me opimme, että tosi monelle ihmiselle oli tärkeää kertoa oma nimi. Se, mikä ei ollut tärkeää, oli ikä. Jätimme iän kysymisen kokonaan pois, SOK:n henkilöstöjohtaja Hannele Lehtovuori sanoo.
S-ryhmä on Suomen suurin yksityinen työnantaja ja se palkkaa vuosittain 30 000 työntekijää. Työpaikkoja hakee 200 000 henkilöä, joiden joukossa on yhteensä 83 kansallisuutta: monikulttuurisuus on siis arkea.
Lehtovuoren mukaan anonyymi rekrytointi on yksi keino poistaa ennakkoluuloja ja rasismia.
– Yhteiskunnassa on sellaisia työntekijäryhmiä, jotka ovat perusteettomasti muita heikommassa asemassa työnhaussa. Meidän on tehtävä tekoja ja kokeiluja, joilla poistetaan näitä ennakkoluuloja.
Jokaisen työnantajan etu on, että työtehtäviin löydetään paras mahdollinen työntekijä. Anonyymi rekrytointi voi auttaa päämäärän tavoittamisessa, mutta ongelmatonta se ei ole.
S-ryhmän kyselyssä selvisi, että hakemuslomakkeita pitää muokata selkeämmiksi, jota hakijat ymmärtävät, mitä niissä haetaan. Nimetön työnhaku voi myös viedä esihenkilöiltä enemmän aikaa.
Voit keskustella aiheesta 13.9. kello 23:een saakka.