Euroopan maiden välillä on suuria eroja siinä, minkä ikäisiä pidetään rikosoikeudellisessa vastuussa. Voit testata oman tietämyksesi tästä:
Suomessa muun muassa uutiset nuorten tekemistä väkivaltarikoksista ja kouluväkivallan raaistumisesta ovat herättäneet kysymyksen siitä, minkä ikäisenä nuoren pitäisi vastata teoistaan oikeudessa. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoi elokuun lopussa, että perussuomalaiset haluavat tutkia mahdollisuutta laskea rikoslain alarajaa.
Suomessa rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15 vuotta. Se on hiukan eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella.
Yksittäistapauksilla on vaikutusta eri maiden käytäntöihin
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Euroopassa käytössä olevat ikärajat pohjautuvat perinteisiin sekä kunkin maan oikeuskäsitykseen.
– Ei Suomessa pidettäisi oikeudenmukaisena sitä, että laitetaan 10-vuotiaita vankilaan, mutta Britanniassa sille voi olla enemmän hyväksyntää, sanoo rikosoikeuden professori Sakari Melander.
Hänen mukaansa myös yksittäistapauksilla on vaikutusta eri maissa vallitseviin oikeuskäsityksiin.
Vuonna 1993 kaksi kymmenvuotiasta lasta murhasi raa'asti 2-vuotiaan taaperon Liverpoolin lähellä Englannissa. Tapaus herätti valtavasti huomiota maailmanlaajuisesti.
Kymmenvuotiaat olivat rikosoikeudellisessa vastuussa Englannissa jo ennen murhaa. Melander arvioi, että tämän rikoksen vuoksi ikärajan nostolle olisi yhä vaikea löytää kannatusta Britanniassa.
Rikosoikeudellisen vastuun alaikärajat vaihtelevat Euroopassa 10 ja 17 vuoden välillä. Oheisesta kartasta näet ikärajat eri maissa.
Kyky käsitellä tunteita herättäviä asioita kehittyy hitaasti
Rikosoikeudellinen vastuu tarkoittaa käytännössä sitä, että poliisi voi esimerkiksi pidättää nuoren, ja hänet voidaan tuomita oikeudessa rangaistukseen.
Alaikärajat on säädetty, koska oletetaan, että tietty ikä tuo mukanaan ymmärryksen teon seuraamuksista.
– Mutta ei näiden rajojen taustalla ole ainakaan mitään kehityspsykologista pohdintaa eri Euroopan maissa. Enemmän kyse on vakiintuneesta tavasta, sanoo Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa työskentelevä oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman.
Hänestä on kuitenkin tärkeää, että oikeusjärjestelmät huomioivat sen, että lapsen ja nuoren kyky käsitellä tunteita herättäviä asioita kehittyy hitaasti.
– Kyky tehdä rationaalisia päätöksiä esimerkiksi suuttuneena, rakastuneena tai ryhmän paineessa on aikuisia jäljessä. Tämä kyky kehittyy vielä 18 ikävuoden jälkeenkin, hän huomauttaa.
Alhaiset ikärajat eivät auta vähentämään rikoksia
Tutkijoiden mukaan ei ole olemassa näyttöä siitä, että alhainen rikosoikeudellisen vastuun ikäraja auttaisi vähentämään rikoksia.
– Joidenkin tutkimusten mukaan hyvin alhaisen ikärajan Britanniassa lapset ja nuoret uusivat rikoksia herkemmin kuin Suomessa, Sakari Melander sanoo.
Tanskassa puolestaan kokeiltiin ikärajan laskemista 15 vuodesta 14:ään 2010-luvun alussa. Tämä ei kuitenkaan auttanut vähentämään nuorten tekemiä rikoksia. 14-vuotiaat jopa uusivat rikoksia aiempaa herkemmin. Kokeilun jälkeen Tanska palautti ikärajan 15 vuoteen.
Tanskan esimerkki kertoo ainakin siitä, että päätöksiä ikärajojen muutoksista ei kannata tehdä kevein perustein, sanoo rikoskomisario Marja Väätti Helsingin poliisin nuorisoryhmästä.
Hän ei usko, että vastuuikärajan laskeminen auttaisi vähentämään nuorisorikoksia Suomessa. Hän keskittäisi voimavarat mieluummin rikosten ennaltaehkäisyyn.
– Nuorten tekemät rikokset ovat hyvin harvoin suunnitelmallisia niin, että he miettisivät mahdollisia seurauksia ja päättäisivät, että kannattaako, Väätti sanoo.
Nuorten rikosseuraamukset Suomessa ”eurooppalaisittain tyypillisiä”
Sakari Melander ja Julia Korkman painottavat, että ikäraja itsessään kertoo varsin vähän siitä, millaisia seuraamuksia rikoksesta nuorelle on missäkin maassa. Vaikka poliisi ei tutkisikaan lapsen tai nuoren tekemiä rikoksia, muut viranomaiset voivat niihin puuttua.
Esimerkiksi Portugalissa lastensuojelu voi määrätä jo 12-vuotiaan suljettuun laitokseen.
Samoin vankeusrangaistusten täytäntöönpano voi vaihdella. Suomessa kolme nuorta surmasi 16-vuotiaan pojan Helsingin Koskelassa joulukuussa 2020. Murhasta tuomitut voivat päästä ehdonalaiseen kärsittyään kolmasosan tuomioistaan. Nuoret olivat tekohetkellä 16-vuotiaita eli rikosoikeudellisessa vastuussa. Alaikäisyys sekä ensikertalaisuus kuitenkin mahdollistavat ehdonalaiseen pääsyn tavallista nopeammin.
Sakari Melanderin mukaan vastaavia kevennyksiä on tuomioissa muuallakin. Hän pitää Suomea sekä ikärajan että nuorten rikosseuraamusten perusteella tyypillisenä eurooppalaisena maana.
– Suomessa ajatellaan, että lasten ja nuorten kohdalla vankeusrangaistusta pitäisi käyttää vain aivan viimesijaisena keinona kaikista vakavimmissa tapauksissa. Aika monet [maat] jakavat juuri tämän ajatuksen, Melander sanoo.
– Vaikka rikosoikeudellisen vastuun ikäraja olisi joissain maissa alhaisempikin, niin niissäkin yleensä pyritään puuttumaan rikoksiin muulla tavoin kuin laittamalla lapsi vankilaan.