Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes pitää konsulttitoimisto MDI:n juuri julkaistua väestöennustetta hyvin odotettuna.
– Se ei yllätä. Mehän olemme Telassa puhuttu pitkään siitä, että syntyvyyden alentuminen on iso yhteiskunnallinen haaste, joka tavoittaa monet muut tämän yhteiskunnan sektorit kuin eläkkeet paljon varhemmin, Siimes toteaa.
Siimes toteaa, että eläkkeisiin syntyvyyden lasku vaikuttaa vasta vuosikausien päästä.
– Työeläkejärjestelmän näkökulmasta ne ovat kaukaisemmassa tulevaisuudessa realisoituvia haasteita, kun työikäisten ikäluokkien yhteenlaskettu henkilömäärä tulee pienenemään ja suurempia syntyneitä ikäluokkia jää lähivuosinakin eläkkeelle. 1960-luvulla syntyi paljon enemmän ihmisiä kuin sen jälkeen, toteaa Siimes
Työeläkemaksuihin on odotettavissa Siimeksen mukaan nousupaineita 2030–40-luvulla.
– Mutta tietenkin, jos Orpon hallitus on käynnistelemässä seuraavaa eläkeuudistusta, niin varmasti väestön ikääntymiseen sopeutuminen ja ennen kaikkea syntyvyyden lasku pitää ottaa huomioon.
Eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttavia asioita ovat kokonaisväestön määrä ja sen työhön osallistuminen. Myös työn tuottavuuden kehityksellä on merkitystä eläkejärjestelmän kestävyyteen.
Avuksi työperäinen maahanmuutto ja pidemmät työurat
Siimes luottaa yleisesti suomalaisen yhteiskunnan uusiutumiskykyyn. Hän toteaa, että uudistuksia on tehty aiemminkin.
– Työ on aika keskeinen osa elämää ja sitä kannattaa jo varhaisessa keski-iässä miettiä, että minkälaisilla työkaluilla siitä omasta työurasta tulee pitkä, kiinnostava ja vakaa.
Myös maahanmuuttoa ja työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.
– Paljon ja pitkään on puhuttu työperäisen maahanmuuton tärkeydestä koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja taloudelle. Niillä on merkitystä myös eläkejärjestelmälle. Tietysti myös syntyvyys on tärkeä komponentti pidemmällä aikavälillä.
Voit keskustella aiheesta 14.9. klo 23 asti.