Lintuinfluenssan takia lopetettavien turkiseläinten määrä kasvaa vauhdilla.
Viimeksi eilen keskiviikkona Ruokavirasto määräsi lopetettavaksi 115 000 kettua ja supikoiraa.
Viruksen lisäksi poliittinen paine kurittaa turkisalaa kovalla kädellä. Esimerkiksi turkistarhauksen lopettamista vaativaan kansalaisaloitteeseen on tullut puolentoista viikon aikana yli 100 000 nimeä.
Paineet ovat tuoneet epävarmuutta myös alan sisälle. Osa tarhaajista toivoo, että ala varautuisi jopa elinkeinon alasajoon ja pohdittaisiin muun muassa sitä, mikä olisi riittävä korvaus toiminnan lopettamisesta.
Lisää: Turkistarhaajien viesti ei mennyt perille – liiton hallitus ei käsitellyt äänestystä alan alasajosta
Lappajärveläinen Esa Rantakangas ei ole lopettamassa turkistarhausta – ei, vaikka hänen suurimman tarhansa kaikki eläimet pitää Ruokaviraston mukaan lopettaa.
– Ei ole mitenkään mukava syksy ollut. Toissapäivänä tuli soitto, mutta virallista lopetusluonnosta ei ole vielä tullut. Olen niitä perusteluita Ruokavirastolta kysellyt, koska en oikein hyväksy päätöstä tällaisenaan, Rantakangas sanoo.
Rantakankaalla on tällä hetkellä noin 65 000 kettua ja suomensupia Kortesjärvellä, Lappajärvellä ja Evijärvellä.
Kortesjärven tarhalla todettiin heinäkuussa lintuinfluenssaa ja sen jälkeen osa turkiseläimistä lopetettiin.
– Nyt pitäisi sitten lopettaa tässä tilalla kaikki eläimet, Rantakangas ihmettelee.
Hänen mukaansa tarhalla on otettu lisänäytteitä nyt kahteen otteeseen, mutta hän ei ole nähnyt niiden tuloksia.
Uhka alan alasajosta mietityttää myös turkiskuntien asukkaita
Turkistarhaus on keskittynyt voimakkaasti Pohjanmaalle.
Turkiselinkeinovaltaisella alueella asuvat ihmiset seuraavat hämmentyneenä liki päivittäisiä uutisia ja keskustelua alan vaikeuksista.
Kauhavan kylänraitilla ala saa tukea.
– Se on hirveän tärkeä elinkeino täällä Pohjanmaalla ja Kauhavalla varsinkin. Surullistahan se on, jos ihmisten työpaikat lähtee alta, toteaa ylihärmäläinen Marita Alatalkkari.
Hänellä on alaa kohtaa kuitenkin ristiriitaiset tunteet.
– Omalla tavalla olen vähän siinä ja siinä, kumpaa mieltä olen turkistarhauksesta, mutta nyt lähinnä ajattelen ihmisten elinkeinoa, Alatalkkari sanoo.
Alahärmäläinen Sakari Hautala kertoo kannattavansa turkistarhausta elinkeinona. Hänen mukaansa turkiksia tarvitaan, ja se työllistää alueella paljon ihmisiä.
– Mutta jos joku päättää, että ala pitää lopettaa, pitäisi sitten olla riittävän hyvä korvaus, että se kattaisi pidemmäksikin aikaa menetetyt tulot, Hautala sanoo.
Turkiseläinten lopettamiset koskevat vasta vain pientä osaa
Alan etujärjestön mukaan valtaosa tarhaajista on edelleen jatkamassa toimintaa.
Esa Rantakangas toimii Pohjois-Suomen turkiseläinten kasvattajat ry:n puheenjohtajana. Hän muistuttaa, että turkiseläinten lopettamiset koskevat toistaiseksi vain pientä osaa tarhoista.
– Ehkä tällä hetkellä on enemmän poliittisten päättäjien käsissä, miten tämä etenee. Vaikka Ruokaviraston tekemät lopettamispäätökset toteutuisivat sellaisenaan, suurin osa Suomen turkistiloista ja -eläimistä ei ole näiden päätösten piirissä.
Myös Rantakankaalle jää vielä turkiseläimiä, vaikka Ruokaviraston päätös Kortesjärven tilan osalta laitettaisiin täytäntöön.
Menetys on silti tuntuva. Hän pitää tarhaajien paineita kohtuuttoman kovina.
– Pitää muistaa, että ihmiset eivät ole sairastuneet. Jotenkin tuntuu, että tässä on ehkä vähän kohtuuton paine ja aina ei ne faktatkaan pysy keskustelijoilla ihan mielessä.
Ensimmäiset lintuinfluenssatapaukset löytyivät suomalaisilta turkistarhoilta heinäkuussa.