Vankiloiden sisätilojen tupakointikielto tuli voimaan 4. syyskuuta. Nyt vangit saavat tupakoida vain ulkoilujen yhteydessä.
Monelle vangille tupakointi on ollut tapa, jota on nyt ollut pakko muuttaa. Vankilat ovat olleet viimeisiä työpaikkoja, joissa työntekijät ovat joutuneet altistumaan tupakansavulle.
Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan miesvangeista 64 ja naisvangeista peräti 85 prosenttia tupakoi päivittäin.
– On se vaikuttanut varsinkin iltatoimintaan. Iltaisin huomaa sen, miten vipeltää pääkopassa. Kun iltaisin on yksin, on tullut aika paljon poltettua. Nyt muutama nikotiinipurkka päivässä ja kovalla tahdolla, sanoo Riihimäen vankilassa istuva Juki.
60 sätkää viikossa
Juki kertoo, että tietyt opitut toimintatavat ovat muuttuneet aika paljon ja hän pitää sitä hyvänä asiana. Juki sanoo aiemmin polttaneessa sätkätupakkaa noin 40 grammaa viikossa eli kuutisenkymmentä sätkää. Nyt sitä kuluu vain viisi grammaa.
– Säästäähän siinä rahaa, kun yhdellä topalla voi polttaa monta viikkoa.
Paljon urheilua harrastaneena Juki sanoo miettineensä tupakoinnin vaikutusta omaan kehoonsa.
– Mun mielestä tupakointikielto on hyvä päätös. Se vähentää omaa polttamista ja terveyskin kai siinä säästyy, väittävät viisaat.
Tupakointia Juki ei ole aikonut lopettaa kokonaan, vaikka onkin ollut välillä polttamatta.
– Ei ainakaan ennen kuin itsestä siltä tuntuu.
Kieltoon on ollut aikaa valmistautua
Rikosseuraamuslaitos tiedotti tupakointikiellon tulosta jo keväällä. Se sai Masan jo silloin omaehtoisesti vähentämään tupakointia. Hän kiitteleekin hyvissä ajoin tullutta tiedottamista. Muutokseen on ollut aikaa sopeutua.
– Vähensin aluksi noin kahdestakymmenestä tupakasta kolmeen–neljään tupakkaan päivässä. Nyt minä poltan yhdestä kahteen tupakkaa päivässä ulkoilun yhteydessä. Minua ei häiritse se, ettei saa polttaa sellissä. Kun kukaan ei polta, on helpompi olla itsekin ilman tupakkaa.
Masaa ei haittaisi, vaikka tupakointikielto laajenisi koskemaan myös ulkoiluja.
– Jos ulkonakaan ei saisi tupakoida, lopettaisin kokonaan. Ei se minua häiritsisi.
Kun tupakka ei haise käytävillä, sisäilma vankilassa on parempi, toteaa Masa. Hän ei ole havainnut tupakointikiellon aiheuttaneen mitään isompaa kireyttä vankien joukossa.
– Se on kaikilla sama tilanne. Ei se hermoilemalla mihinkään muutu. Meidän osastolla kukaan ei ole yrittänyt rikkoa kieltoa. Tosin aika monet ovat lopettaneet tupakoinnin jo aiemmin.
Vankien yksityisyyden suojaamiseksi Juki ja Masa eivät esiinny jutussa omilla nimillään. Nimet ovat kuitenkin Ylen toimituksen tiedossa.
Sujunut yllättävän hyvin
Riihimäen vankilan yksikönpäällikkö Susanna Schugk-Laulumaa sanoo, että tupakointikiellon noudattaminen on sujunut yllättävänkin hyvin. Hän uskoo, että kiellolla on myönteisiä terveysvaikutuksia.
– Kun meidän asiakkaat eivät polta tupakkaa, se on melkoinen terveyshyöty, joka tulee näkymään. Jää nähtäväksi, lopettavatko vangit tupakoinnin kokonaan.
Riihimäen vankilassa vangit istuvat pitkiä tuomioita. Schugk-Laulumaa arvioi, että niissä vankiloissa, joissa on sakkovankeja, kielto saatetaan kokea vaikeana, kun yhtäkkiä joutuukin olemaan ilman tupakkaa. Riihimäellä kiellon tuloon on voitu varautua valmiiksi.
Tupakkatuotteita säilytetään vankiloissa erillisissä tiloissa, josta ne annetaan vangeille ulkoiluun siirryttäessä. Vankiloille on myönnetty tupakointikiellon myötä yhteensä 40 henkilötyövuotta lisäresursseja, jotta tupakoinnin valvonta ja tuki tupakasta vieroittautumiseen saadaan järjestettyä.
– Nikotiinikorvaustuotteisiin olemme varanneet 350 000 euroa ja ryhmämuotoiseen kuntoutukseen ja vieroitukseen 300 000 euroa vuodessa, kertoo tupakointikiellosta vastanneen Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen johtamisen yksikönpäällikkö Pekka Keskinen.
Myös Keskinen on yllättynyt siitä, kuinka hyvin kielto on toiminut. Ongelmia on esiintynyt hyvin vähän, hän sanoo.
Nikotiinilaastareita vieroitusoireisiin
Pahoista vieroitusoireista kärsiville Rikosseuraamuslaitos tarjoaa nikotiinilaastareita kolme kolmen viikon jaksoa eli yhteensä yhdeksän viikkoa. Riihimäen vankilassa niiden menekki on jäänyt yllättävän vähäiseksi, sanoo vankilan apulaisjohtaja Tomi Tuovinen.
Myös keskusteluapua psykologin kanssa on tarjottu sitä tarvitseville. Tuovinen myöntää, että toistaiseksi tupakointikiellosta ei ole tullut valituksia ja alku on sujunut rauhallisesti, kiitos pitkän valmistautumisajan.
– Ensi alkuun olemme tyytyneet vain huomauttamaan, jos sellistä on leijunut tupakan hajua. Jatkossa tupakointikiellon rikkomiseen saatetaan puuttua ankarammalla kädellä.
Tuovinen uskoo tupakointikiellon vähentävän passiivisen tupakoinnin aiheuttamia haittoja, joista myös vartijat ovat joutuneet kärsimään.
– Sellit pysyvät siistimpinä ja paremmassa kunnossa, kun niissä ei enää sauhutella niin, että seinät ja katto ovat keltaisina.
Ollut iso työturvallisuusriski
Matka savuttomuuteen vankiloiden sisätiloissa on ollut pitkä. Hämeenlinnan vankilassa avattiin vuonna 2011 Suomen vankiloiden ensimmäinen täysin savuton osasto, kuuden paikan perheosasto.
Vankilavirkailijain Liiton (VVL) pääluottamusmies ja hallituksen puheenjohtaja Antti Santamäki on tyytyväinen tupakointikieltoon.
– Muutos on iso. Tupakan savulle altistuminen on ollut vankilatyöntekijöiden terveyden kannalta iso työturvallisuusriski.
Hän näkee silti myös ”kolikon kääntöpuolen”. Tupakkaa yritetään salakuljettaa vankiloihin ja kun sytkäreitä ei ole, tulta yritetään ottaa leivänpaahtimista ja muista sähkölaitteista.
Toisaalta Santamäki muistuttaa, että joskus yksikin tupakka voi riittää rauhoittamaan vankilassa kiristyneen tunnelman.
Tupakointia ei ole vankiloissa kielletty edelleenkään kokonaan. Alkujaan hallitus ehdotti täydellistä tupakointikieltoa, mutta perustuslakivaliokunnan mukaan rajoitus olisi vaatinut perustuslain muutosta tai ainakin paremmat perustelut kuin salatupakoinnin estäminen.
Tupakkalaki kieltää tupakoinnin kaikissa työpaikkojen sisätiloissa, mutta tietyillä järjestelyillä se on edelleen sallittu psykiatrisissa sairaaloissa.
– Tupakoinnin rajoittamista niissäkin on mietitty. Tästä on hyviä kansainvälisiä esimerkkejä, sanoo Niuvanniemen sairaalan johtava lääkäri Allan Seppänen.