Pohjanmaan hyvinvointialueen alijäämä on tänä vuonna merkittävästi ennakoitua suurempi.
Tälle vuodelle budjetoitu alijäämä oli 23,3 miljoonaa euroa, mutta talousarvioehdotus osoittaa muutosten jälkeen 61 miljoonan euron alijäämää.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen toteaa että vuoden 2023 talousarvio tehtiin vuoden 2022 talousarvion perusteella, jonka tilinpäätös ylittyi.
Syitä alijäämän kasvulle ovat muun muassa henkilöstökustannukset, kalliit ostopalvelut, nousseet vuokrat sekä raaka-aineiden hinnannousu.
– Olemme tienneet että esimerkiksi ostopalvelut eivät olleet viime vuonna siirtyneet kunnilta, ja nyt on sama tilanne erityishuoltopiirin kohdalla. Niitä on enemmän kuin mitä alkuun arvioimme.
Lisäksi Kinnunen toteaa, ettei tänä vuonna tehtyjä palkkasopimuksia ole huomioitu täysimääräisesti, sillä niistä ei ollut tietoa talousarviota tehdessä.
– Tässä on budjetti tehty realistiseksi. Nämä tietyt menoerät on nähty jo vuoden alusta, mutta on päätetty että vasta loppuvuodesta korjataan talousarviota, sillä myös rahoitus on muuttunut monta kertaa, Kinnunen toteaa.
Säästöjä on löydettävä tulevina vuosina
Kinnunen toteaa että toimenpiteet on jo käynnissä talouden kuriin saamisen osalta. Samalla hän jakaa ongelmallisen tilanteen kahteen osaan.
– Toisaalta rahoituksessa on iso kansallinen taso-ongelma, eli kun hyvinvointialueet yhteensä tulee tekemään yli miljardin alijäämän, niin se on selkeä osoitus, ettei kaikki rahoitusmallissa toimi.
Kinnusen mukaan toisaalta Pohjanmaan osalta on tiedetty, että rahaa tulee vähemmän ja säästötoimenpiteitä on tehtävä. Irtisanomisia kuitenkin vältetään.
– Pyrkimys on se, ettei asiakas- ja potilastyössä olevia tule koskemaan irtisanomiset tai muutkaan sellaiset toimenpiteet. Toki toimintaa pitää kehittää ja työn luonne saattaa muuttua. Kyllä tämä meitä kaikkia haastaa.
Tällä hetkellä Pohjanmaan hyvinvointialue pyrkii löytämään 30 miljoonan euron säästöt vuodelle 2024. Talouden pitäisi olla tasapainossa vuoteen 2026 mennessä.
– Nyt näyttää hyvältä sen suhteen, että siihen pystyisimme, mutta toki on vielä paljon tekemistä että säästöt saadaan etsittyä.
Kinnusen mukaan kyse ei ole pelkästään säästämisestä, vaan myös työn kehittämisestä. 30 miljoonan säästö löytyy muun muassa käymällä läpi hallinto, sekä esimiesrakenne johtamismallin osalta. Lisäksi alueen potilaat pyritään pitämään entistä paremmassa kunnossa.
– Ennaltaehkäisyyn meidän täytyy panostaa paljon, että ihmiset eivät niitä vaativimpia palveluita tarvitse niin paljon. Kyllä meillä on mahdollisuus saada talous kuntoon, mutta nyt tässä on pari kolme vuotta aika tiukkaa aikaa, Kinnunen sanoo.
Kinnusen ehdotus on että hallitus esittää valtuustolle talousarvion muutoksen hyväksymistä.