1800-luvulla rakennettu vankila Helsingissä. Edessä on viisi järeää lukittua ovea.
Sepeli rohisee jalkojen alla, kun astelee vankilan ulkoilupihoja ympäröivää jalkakäytävää pitkin kohti rakennuksen punatiilistä sivusiipeä.
Helsingin vankilan tarkat rutiinit ovat syyskuisena päivänä edenneet vaiheeseen, jolloin vangit ulkoilevat jalkakäytävää vierustavan verkkoaidan takana. Yksi vangeista vislaa toimittajan suuntaan, toinen seuraa aidan takana koko matkan pihan poikki.
Viidennen tiukkaan lukitun oven takaa aukeaa näkymä, joka on monelle vangille tärkeä: se on vankilan kirjasto.
Sen kaikki ovet ovat lukittuina. Niistä yhden takana sijaitsee luokkahuone, jossa alle 17-vuotiaat vangit suorittavat oppivelvollisuuttaan.
Helsingin vankilan apulaisjohtaja Maaret Lundahl kertoo, että alaikäisiä vankeja on keskitetty Suomessa vain muutamaan vankilaan.
Helsingin vankila on ainoa, jossa on alaikäisten vankeusvankien osasto.
Lundahl on työskennellyt Helsingin vankilassa, tutummin Sörkässä, vuoden alusta. Hän vastaa vankilan tarjoamasta koulutuksesta sekä kuntoutuksesta.
15-vuotias käy peruskoulua vankilan uumenissa. Melko erikoinen lähtökohta elämälle?
– Se todella on, mutta jokaisen vangin kohdalla katsotaan, minkälainen opintokokonaisuus luodaan, Lundahl sanoo.
Helsingin vankila sai Suomen ensimmäisen alaikäisten vankeusvankiosaston viime vuoden alussa. Siihen asti lain edessä lapsiksi katsottavat vangit oli sijoitettuina pieniin yksiköihin eri vankiloissa.
Sörkän lastenosasto on nelipaikkainen.
Tämä vuoden alussa paikkamäärä täydentyi kuudella, kun alaikäisten tutkintavankien osasto avattiin.
Samalla vankilassa tapahtuvaa, Helsingin kaupungin järjestämää perusopetuksen määrää lisättiin.
Alaikäiset vangit saavat erityiskohtelun vankilassa. He eivät esimerkiksi kohtaa aikuisia vankeja eivätkä syö vankilan ruokalassa vaan omalla osastollaan.
– Meidän pitää aina huomioida, ketkä pystyvät olemaan toistensa kanssa ryhmissä. Se vaikuttaa koulussa annettavaan opetukseen ja myös sen määrään, apulaisjohtaja Lundahl sanoo.
Nuorten ja alaikäisten tekemien rikosten määrät ovat viime aikoina kasvaneet.
Tilanteesta ollaan Rikosseuraamuslaitoksessa tietoisia.
– Pyrimme omalta osaltamme seuraamaan tilanteen kehitystä ja kehittämään toimintaamme, Rikosseuraamuslaitokset erityisasiantuntija Helena Käkelä kertoo.
Alaikäisten vankien määrä on kuitenkin ainakin toistaiseksi pysynyt Suomessa maltillisena.
Kaikkiaan Suomen vankiloissa on vuosittain noin 3 000 vankia.
Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Käkelän mukaan nuorten ja alaikäisten vankien kanssa työskentelevillä tulee olla riittävä tietämys ja koulutus nuorten erityispiirteistä.
Siitäkin syystä alaikäisten ja nuorten vankien sijoittelu on keskitetty Suomessa muutamiin laitoksiin: Vantaan, Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Keravan vankiloihin.
– Tulevaisuudessa Vantaan vankilaan tulee kolmekymmentä paikkaa nuorille vangeille, Käkelä kertoo.
Myös Oulun uuteen vankilaan on tulossa paikkoja alaikäisille vangeille.
Normaalisti yläkoululaisilla on vähintään kolmekymmentä oppituntia viikossa. Kaltereiden takana sellainen määrä ei käytännössä ole mahdollinen.
Helsingin vankilan uumenissa oppitunteja kertyy viikossa noin kymmenen.
– Täällä opiskellaan kaikkia niitä aineita, joita oppilas tarvitsee päättötodistuksensa suorittamiseksi, sanoo vankilan koulun erityisopettaja.
Hän ei turvallisuussyistä esiinny jutussa omalla nimellään.
Vankilan opetustilanteissa kaikki lähtee liikkeelle oppilaan kohtaamisesta.
– Lähtökohtaisesti jos haluat saada oppilaan opiskelemaan, niin ensimmäisenä kannattaa kysyä, mitä kuuluu ja maistuuko kahvi.
Opettajan mukaan osalla vangeista ilmenee näköalattomuutta. Näkökulmia omaa tulevaisuutta kohtaan ei ole.
Kamera luokkahuoneen katossa seuraa oppitunnin tapahtumia. Opettaja asemoi itsensä luokkahuoneessa aina lähimmäksi ovea.
– Jos yrittää vaikkapa matematiikkaa opettaa, niin se ei välttämättä täällä ole ihan ensimmäisenä mielessä. Kaikki on hyvin yksilöllistä, opettaja sanoo.
Helsingin vankilan apulaisjohtaja Maaret Lundahlin mukaan vankilassa tapahtuvalla peruskoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on suuri merkitys vankien kuntoutuksessa ja edelleen kotoutuksessa.
– Koulutuksesta on tullut yksi kulmakivi suomalaisessa vankeinhoidossa. Sen avulla vanki voi omaksua uudenlaista identiteettiä ja nähdä mahdollisuuksia muuhunkin kuin rikolliseen elämään.
Vankiloissa järjestettävät ammatilliset koulutuslinjat ovat pääsääntöisesti olleet täysiä.
– Kiinnostus on varsin suurta, valitettavasti kaikkia ei heti saada mukaan, Helsingin vankilan opinto-ohjaaja Marjo Liukkonen sanoo.
Apulaisjohtaja Lundahlin mukaan Helsingissä perusopetuksen määrä on muuhun Suomeen suhteutettuna hyvällä tasolla. Tänä syksynä opetusta on tarkoitus lisätä.
– Asiat hakevat vielä muotoaan, että kaikki erityistarpeet ja turvallisuusseikat pystytään ottamaan huomioon, Lundahl sanoo.
Vankilan kirjaston lainatuimmat teokset käsittelevät rikollisuutta.
Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään aktiivisesti alaikäisten ja nuorten vankien osastoja sekä niissä tehtävää kuntouttavaa työtä.
Onnistumisia vankilan viitekehyksessä on myös ollut.
Sörkassa on mahdollista suorittaa peruskoulu loppuun, ja niitäkin hetkiä on vankilassa nähty.
– Silloin kakku on vankilan pöydässä, opettaja paljastaa.
Voit keskustella aiheesta 26.9.2023 kello 23:een saakka.