Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Energiajuoma, paistopisteeltä napattu croissant ja suklaapatukka.
Esimerkiksi tältä voi kuulostaa yläkouluikäisen tyypillinen lounas, sillä yhä useampi nuori jättää kouluruoan välistä. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n kouluterveyskyselystä.
Kahden vuoden aikana myös yläkouluikäisten tyytyväisyys kouluruokaan on pudonnut selvästi: vain alle 40 prosenttia kahdeksas- tai yhdeksäsluokkalaisista pitää kouluruokaa maukkaana tai laadukkaana. Vielä kaksi vuotta sitten arviot olivat lähempänä viittäkymmentä prosenttia.
Kysyimme Suomen suurimman peruskoulun, Oulun Ritaharjun koulun 8E-luokan oppilailta, mitä mieltä he ovat kouluruoasta.
Nuoret kertovat kaipaavansa ruokalistalle enemmän perinteisiä, yksinkertaisia ruokia. Esimerkiksi lihapullia perunamuusin kera, spagettia ja jauhelihakastiketta sekä paistettua lohta.
– Tuntuu, että kaikki ne perushyvät ruoat, mistä kaikki tykkää, on korvattu jollain kasvisruoalla, sanoo Neea Tauriainen.
Nuoret eivät kuitenkaan tyrmää kaikkia kouluruokia. Lounas maistuu hyvin etenkin sellaisina päivinä, jolloin tarjolla on esimerkiksi puuroa tai makaronilaatikkoa.
– Mun mielestä kouluruoka on ihan ok, mutta yleensä kun on keittopäivä, ei sillä kovin pitkälle pötki, kertoo Konsta Niemelä.
– Käyn joka päivä ruokailussa, vaikka olisi rössypottuja, toteaa Tongwei Qu.
Oulun päiväkodeissa ja kouluissa on tarjolla päivittäin kaksi pääruokaa. Liha- tai kala- tai kasvisversion voi valita ilman erillistä tilausta.
– On hyvä, että pystyy ottamaan myös kasvisruokaa siinä rinnalla ja maistelemaan sitäkin, sanoo Meea Ainesmaa.
Alla olevassa koneessa voit vertailla, miten hyvin kouluruokaan käytetty raha ja maku vastaavat toisiaan. Kone näyttää, paljonko päivittäinen koululounas maksoi oppilasta kohti ja kuinka suuri osa oppilaista piti ruokaa maittavana.
Vihreä teksti kertoo, että kunnan sijoitus on mediaanin yläpuolella, punainen että sijoitus on mediaanin alapuolella. Kaikista kunnista tietoja ei ole saatavilla.
Koronavuosina kouluruokailun arvostus nousi
Kahdeksas- tai yhdeksäsluokkalaisista peräti 40 prosenttia jättää kouluruoan kokonaan välistä jonain viikon koulupäivänä.
Erityisesti yläkouluikäisten tyttöjen joukossa ilmiö on yleistynyt edelleen. Esimerkiksi Oulussa liki 50 prosenttia ja Vantaalla 60 prosenttia tytöistä eivät syö päivittäin kouluruokaa.
Tutkimuspäällikkö Susanna Raulio THL:stä pitää tuloksia huolestuttavina, sillä lähikaupasta haetut välipalat eivät vastaa monipuolista lounasta.
Raulio kuitenkin muistuttaa, että edellisen tutkimuksen aikana vuonna 2021 kouluissa oli vielä voimassa korona-ajan erityisjärjestelyjä.
– Voi olla, että kouluruoan arvostus nousi koronavuosina. Ehkä koululaiset ovat osanneet arvostaa sitä enemmän pahimpien koronasulkuvuosien jälkeen, Raulio pohtii.
Viime aikoina esiin noussut ruokailutilanteiden hälyisyys ja kiireellisyys olivat korona-aikana vähäisempiä, toteaa ruokakasvatusyhdistys Ruukun ruokakasvatuksen asiantuntija Saila Paavola.
Kun kouluruoan mausta ja laadusta kysyttiin edellisen kerran vuonna 2015, tulokset olivat suurin piirtein samalla tasolla kuin nyt.
Appelsiinikukko vaihtoi nimeä broilerikastikkeeksi
Susanna Raulion mielestä ruokakasvatus pitäisi ottaa entistä vahvemmin mukaan opetukseen. Kouluruokaresursseja pitäisi ohjata myös keittiöhenkilökunnan koulutukseen, koska suositusten mukainen suuntaus lihan korvaamisesta kasvipohjaisilla tuotteilla vaatii uudenlaisia taitoja.
Asiantuntijoiden mukaan nuoret pitäisi ottaa entistä useammin mukaan ruokalistojen tekemiseen.
– Kun oppilaita on otettu mukaan kouluruoan suunnitteluun ja kuunneltu oikeasti heidän mielipiteitään, on lukuja saatu parannettua, Raulio sanoo.
Oulussa kaupungin päiväkotien ja koulujen ruoasta vastaa pääosin Oulun tilapalvelut. Käyttäjäpalvelupäällikkö Ritva Lasaroffin mukaan kouluruoan suosiossa on aistittu laskua jo reilu vuosi sitten. Korjaavana toimenpiteenä Ouluun perustettiin ruokaraati, joka koostuu oululaisten koulujen lapsista ja nuorista.
Lasaroff kertoo, että palautteiden pohjalta esimerkiksi reseptiikkaa ja ruokien nimiä on muutettu: engelsmannin broilerikeitto on nykyään broileri-pekonikeitto ja appelsiinikukko tuttavallisemmin appelsiini-broilerikastike.
Esimerkiksi perinneruokapäivänä tarjoiltavaa rössypottua eli veripaltusta valmistettua keittoa ei tilata jokaiselle lapselle, sillä tiedetään, ettei ruoka maistu kaikille. Tällöin vaihtoehtona on toinen, maistuvampi ruoka, kuten pinaattikeitto.
– Jos jokin ruoka ei maistu, me poistamme sen listalta ja korvaamme jollain muulla. Esimerkiksi punajuuri-mifupaistos poistui yhden kerran jälkeen, kun siitä tuli niin paljon palautetta.
THL toteuttaa kouluterveyskyselyn joka toinen vuosi. Keväällä 2023 kyselyyn vastasi kaikkiaan 260 000 oppilasta tai opiskelijaa. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista kyselyyn vastasi yhtensä noin 91 000.
Mitkä kouluruoat maistuvat sinulle? Voit keskustella aiheesta 12.10.2023 kello 23 asti.