Kerrotaan ensin hyvät uutiset: uusimman kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin. He ovat tyytyväisiä elämäänsä ja pitävät koulunkäynnistä.
Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat olivat kyselyyn vastanneista tyytyväisimpiä elämäänsä. Pojista 90 prosenttia ja tytöistä 81 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen elämäänsä.
8. ja 9. luokan oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden elämään tyytyväisten osuudet olivat pienentyneet hieman edellisestä, vuoden 2021 kyselystä.
Koulunkäynnistä pitäneiden osuus oli pienentynyt kaikilla muilla paitsi ammattiin opiskelevilla. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 83 prosenttia pojista ja 73 prosenttia tytöistä pitivät koulunkäynnistä.
Terveydentilansa huonoksi kokevien määrä kasvaa
Se, mistä kouluterveyskyselyn tekijät ovat huolissaan, on erityisesti nuorten kokemukset omasta terveydentilastaan.
Terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8. ja 9. luokalla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Pojilla vastaavat osuudet olivat 16‒20 prosenttia.
Tulokset olivat samansuuntaisia myös vuonna 2021. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien määrä on kasvanut vuodesta 2015 lähtien, kertoo kyselystä vastaava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Jenni Helenius.
– Kun kahden vuoden välein kysytään samaa asiaa ja pitkällä aikavälillä nähdään merkittävä yleistyminen, se herättää ajatuksia. Toivoisin, että tästä käynnistyisi analyysejä, että onko meillä avun saamisessa ollut eroja tai onko jotain resursseihin liittyviä asioita muuttunut näiden vuosien välillä. Elintavoillakin on merkitystä, eli miten esimerkiksi uni-, ruokailu- ja liikuntatottumukset ovat samaan aikaan kehittyneet.
Sairauspoissaolot lisääntyivät
Oppilaiden ilmoittamat sairauspoissaolojen määrät kasvoivat merkittävästi uusimmassa kouluterveyskyselyssä.
Vähintään kerran kuukaudessa sairauden vuoksi poissa koulusta kertoi olleensa useampi kuin joka kolmas 8. ja 9. luokan oppilaista, kun vuosina 2017 ja 2019 säännöllisiä sairauspoissaoloja ilmoitti vain joka neljäs.
Poissaolojen lisääntymistä saattaa selittää koronan aikana opittu varovaisuus ja ohje jäädä kotiin lievienkin oireiden vuoksi.
– Toisaalta, kun kuitenkin näemme, että yhä useampi kokee terveydentilansa yleisestikin keskinkertaiseksi tai huonoksi, niin onhan se mahdollista, että se näkyy myös sairauspoissaolojen määrässä, Jenni Helenius arvelee.
Viikoittaiset pää- ja vatsakivut ovat yleisiä
Kouluterveyskyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa monipaikkakivun kokemisesta. Monipaikkakivulla tarkoitetaan kivun tuntemista toistuvasti useassa eri kehon osassa.
Tutkimusten mukaan lasten monipaikkakipu on yleistynyt 1990-luvulta lähtien.
Kouluterveyskyselyssä monipaikkakipua koki lähes päivittäin 13 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokkien tytöistä ja pojista noin 6 prosenttia. Perusopetuksen 4. ja 5. luokalla monipaikkakipua koki lähes päivittäin tytöistä 6 prosenttia ja pojista 4 prosenttia.
Useimmiten kipua koettiin päässä, niskassa, hartioissa tai jaloissa.
Vähintään viikoittaista kipua vähintään kolmessa paikassa ilmeni noin joka toisella perusopetuksen 8. ja 9. luokilla. 4. ja 5. luokkalaisista viikoittaista monipaikkakipua oli kokenut useampi kuin joka neljäs.
Viikoittaiset pääkivut ja vatsakivut olivat yleisiä. Niska- ja hartiakivuista kärsi viikoittain runsas neljännes lapsista.
– Jatkuva kivun kokeminen voi vaikuttaa koulunkäyntiin, voi tulla poissaoloja, ei jakseta ehkä keskittyä kivun takia. Jatkuva kivun kokeminen voi vaikuttaa myös mielialaan, Helenius sanoo.
Tytöillä enemmän kiusaamiskokemuksia kuin aiemmin
Edellisessä kouluterveyskyselyssä havaittu ahdistuksen lisääntyminen 8. ja 9. luokkien oppilailla ja toisen asteen opiskelijoilla ei uusimmassa kyselyssä vähentynyt.
Noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8.- ja 9. luokalla, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus on yleistynyt aiemmista kyselyistä erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä.
Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista sekä 8. ja 9. luokan oppilaista. Lukiolaisista 1–2 prosenttia on kokenut kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista neljä prosenttia.
Vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on alkanut kasvaa.
– Pitkän aikaa näytti siltä, että kiusaamista kokeneiden määrät ovat laskussa, mutta nyt näyttää, että erityisesti tytöillä on enemmän kiusaamiskokemuksia kuin oikeastaan koskaan, ja tätä on seurattu vuodesta 1996, Helenius sanoo.
Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä. Fyysisen uhan kokemukset olivat yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla.
Kouluterveyskyselyyn vastasi 260 000 oppilasta tai opiskelijaa keväällä 2023. THL toteuttaa kouluterveyskyselyn joka toinen vuosi.