Suomessa on nelisenkymmentä lähiötä, joissa maahanmuuttajien osuus väestöstä ylittää 20 prosenttia. Suurin osa näistä on pääkaupunkiseudulla.
Yksi maan tunnetuimmista maahanmuuttajalähiöistä sijaitsee Turun Varissuolla.
Turun itäosassa, Kaarinan rajalla sijaitsevan Varissuon alueella 1990-luvun laman vaikutukset näkyvät edelleen selkeästi.
– Työttömyys alkoi nopeasti. Samalla maahanmuutto Suomeen alkoi lisääntyä. Varissuolla oli paljon asuntotarjontaa ja maahanmuuttajia sijoitettiin alueelle, kertoo erikoistutkija Jarkko Rasinkangas Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.
Sen jälkeen kehitys on jatkunut samaan suuntaan ja maahanmuuttajia on keskittynyt alueelle.
Sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa
Suomalaisissa kaupungeissa on pyritty noudattamaan niin sanotun sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa, eli asuinalueiden eriytymistä esimerkiksi varallisuuden mukaan on yritetty välttää.
Jarkko Rasinkankaan mukaan ennakoiminen on kuitenkin vaikeaa.
– Tällaisia kehityskulkuja on vaikea ennustaa. Kaupunkisuunnittelussa pitäisi kuitenkin huomioida, ettei tällaisia rakenteellisia kasautumia pääse kehittymään.
Varissuolla yksi ohjaava rakenne on ollut se, että isoja perheasuntoja on ollut tarjolla ja samassa hintaluokassa niitä ei Turussa ole paljon.
Kaupunginosien eriytyminen heijastuu arkeen monella tasolla. Ongelmia on esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
Rasinkangas näkee, että Varissuon ja muiden vastaavien lähiöiden ongelmiin tulisi puuttua valtakunnallisesti.
– Meillä on Suomen suurissa kaupungeissa koulujen näkökulmasta muutamia tällaisia selkeitä keskittymiä, joihin pitäisi kiinnittää erityistä valtakunnallista huomiota. Koulujen tukemisessa vaadittaisiin valtakunnallista resurssointia, jotta päästäisiin seuraavaan askeleeseen.
Rasinkangas huomauttaa, että eri puolilla Eurooppaa on luotu malleja opiskelun tasapainottamiseen. Niiden sopivuutta Suomeen voidaan pohtia tarkan analysoinnin jälkeen.
Pormestari: kaupunkirakennetta kehitettävä
Turun pormestari Minna Arve tunnistaa Varissuon ongelmat ja näkee, että niihin pitää puuttua jo pelkästään kaupunkikehittämisen näkökulmasta.
– Meidän pitää miettiä, miten pystymme kiinnittämään Varissuon paremmin kaupunkirakenteeseen. Esimerkiksi ratikan myötä saamme tulevaisuudessa syntymään tänne myös omistusrakentamista, joka sitten tasapainottaa tämänkin alueen.
Arve kertoo, että Varissuon palvelut tulivat tutuiksi hänen asuessaan naapurialueella Pääskyvuoressa 1990-luvun puolivälissä.
– Varissuolla oli kaikki lähimmät palvelut ja erityisesti kirjastoa tuli käytettyä tosi paljon. Toki siitä on jo vähän aikaa kulunut, naurahtaa Arve.
Vakiasukas Kari Forsell viihtyy Vakkella
Kari Forsell on asunut Turun Varissuolla eli tuttavallisesti Vakkella 1970-luvun puolivälistä saakka. Asukkaat ovat vaihtuneet ja paikat muuttuneet, mutta Forsell on viihtynyt.
– Terveysasema pitäisi saada takaisin Kupittaalta tänne. Varissuolla asuu paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka niitä palveluja paljon käyttävät.
Varissuon liikekeskus ja palvelut muutenkin saavat Forsellilta kehuja. Kysymykseen Varissuon maineesta Forsell ei ota kantaa.
– En tiedä, mitä muualla asuvat tästä alueesta ajattelevat. Turussa on paljon muitakin samantyylisiä alueita. Minun mielestäni Varissuossa ei juurikaan ole mitään negatiivista.
Voit keskustella aiheesta 27. syyskuuta kello 23 asti.