Jäätyvän meren osaamisen takia laivateollisuudellamme olisi nyt iskun paikka – merituulivoimaloiden buumi vaatii kymmenittäin huoltoaluksia

Järeiden merituulivoimapuistojen rakentaminen vaatii asennusosaamista, huoltoaluksia ja satamalogistiikkaa myös talvisissa oloissa. Suomalaisten laivanrakennustaito onkin jatkossa erittäin arvokasta.

Viisi merituulivoimalaa näkyy kirkkaalla merellä Porin Tahkoluodossa.
Porin Tahkoluodossa on Suomen ensimmäinen merituulipuisto ja maailman ensimmäinen jäätyvän meren tuulipuisto. Kohta niitä tulee kosolti lisää. Kuva: Markku Sandell / Yle
  • Soila Ojanen

Meneillään on maailmanlaajuinen merituulivoiman rakentamisen buumi. Esimerkiksi Suomen edustan merialueelle on suunniteltu rakennettavaksi 37 tuulivoimapuistoa. Jopa 34:lle merelle rakennettavalle tuulivoimapuistolle on jo voimassa hankevaraus.

Voimaloiden asentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan jatkossa kymmeniä huoltoaluksia, joiden tekemiseen nimenomaan suomalaisilla laivanrakentajilla on erityisosaamista. Suomessa kun tiedetään, millainen on talvinen meri.

Lähivuosina tapahtuu paljon.

– On jopa sanottu, että puistot olisivat käytössä 2030–2035, kertoo koulutusjohtaja Jouni Suominen Coastal Training Centeristä (CTC).

Se on todella tiukka aikataulu.

Silmälasipäinen mies seisoo koulun aulassa. Takana näkyy ruori ja muita laivanosia.
Jouni Suomisen mukaan suunniteltu merituulivoiman rakentaminen tarkoittaa käytännössä 1 600 megaluokan tuulivoimayksikköä Pohjanlahdelle ja Selkämerelle. Kuva: Soila Ojanen / Yle

Huoltoaluksia pitäisi jo rakentaa

Raumalla pidettiin torstaina seminaari, johon CTC kutsui monipuolisen joukon asiantuntijoita, jotka seuraavat alaa tarkasti. Koulutukseen ilmoittautui 60 asiantuntijaa.

Tuulivoiman rakentamisen lisäksi huoltoon tarvitaan valtavasti kalustoa, muun muassa kymmeniä huoltoaluksia.

– Mietimme jopa, onko laadittu aikataulu realistinen. Huoltoaluksia pitäisi ruveta tekemään nyt, Suominen linjaa.

Pisimmän uransa laivanrakennusinsinöörinä tehnyt konsultti Eero Mäkinen komppaa Suomista: maassamme ollaan buumista huolimatta edelleen lähtökuopissa, vaikka merituulivoimaloita suunnitellaan parhaillaan etenkin Pohjois-Eurooppaan ja Kiinaan.

– Tuuliolot ovat otolliset merellä ja meillähän on pitkä rannikko, joten merituulivoiman rakentamiselle on kyllä hyviä perusteita, Mäkinen uskoo.

Vanha herra puvussa ja kravatissa seisoo koulun aulassa. Katossa roikkuu merenkulkuun liittyviä lippuja.
Eero Mäkinen muistuttaa, että suomalaisilla on monipuolista laivanrakennusosaamista erityisesti ankariin talvioloihin. Kuva: Soila Ojanen / Yle

Sähköä voidaan jatkojalostaa

Merellä on muutakin kuin tuulivoimaloita, nimittäin laivoja. Sitä miettii erityisesti Rauman koulutustapahtuman valmistelevaan työryhmään kuulunut Markku Mylly. Hänet moni tunnistaa. Mies on Merenkulkuhallituksen entinen pääjohtaja.

Tuulivoimaloiden sijainti vaikuttaa niiden rakentamiseen ja luvitukseen.

– Aluevesillä byrokratia on tuhdimpaa kuin kauempana rannikosta olevalla valtion hallinnoimalla talousvyöhykkeellä, Mylly vertaa.

Mitä kaikella merituulista jauhetulla sähköllä sitten tehdään?

– Olemme miettineet paljon sähkön jatkojalostusta, esimerkiksi tuulisähköstä tehdylle vedylle on varmasti markkinoita.

Mies vaaleanpunaisessa paidassa etualalla, jossa takana ihmiset juovat kahvia.
Markku Mylly muistuttaa, että kaikessa merivoimaloiden suunnittelussa pitäisi hyvin etunojaisesti miettiä myös meriliikenteen turvallisuutta. Kuva: Soila Ojanen / Yle