19-vuotias Saara Ansala oli keväällä hankalan valinnan äärellä.
Ansala haki yliopistoon opiskelemaan neljää eri alaa: logopediaa eli puheterapiaa, poliittista historiaa, pohjoismaisia kieliä sekä teologiaa ja uskontotieteitä.
Vasta viimeinen vaihtoehto nappasi, Ansala sai opiskelupaikan uskontotieteistä Helsingin yliopistosta.
Ansala mietti useita kuukausia, ottaako paikan vastaan.
– Heinäkuussa vasta lopulta hylkäsin sen. Mietin omaa jaksamistani, kun abivuosi oli aika tiivis paketti. Koko ajan oli jotain opiskeluja, luin kirjoituksiin ja keväällä olin töissä. En oikein ehtinyt hengähtää.
Joka viides hylkää opiskelupaikkansa
Yhä useampi tekee samoin kuin Ansala. Lähes joka viides korkeakouluun valittu jätti paikan vastaanottamatta tämän vuoden hauissa.
Alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan valittiin tänä vuonna 80 000 ihmistä, ja heistä 14 400 jätti paikan vastaanottamatta.
Paikan hylänneiden osuus on kasvanut kovaa tahtia. Vuonna 2015 paikan jätti ottamatta vastaan alle 7 prosenttia valituista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen sanoo, ettei ilmiölle ole varmaa selitystä.
– Kun katsoo tilastoja, niin nämä nuoret päätyvät kyllä korkeakoulutukseen seuraavina vuosina. Se viittaa siihen, että tapahtuu jonkinlaista uudelleenharkintaa, Korhonen sanoo.
Jos hakija jättää paikkansa ottamatta, sitä tarjotaan seuraavalle varasijalla olevalle. Luku ei siis tarkoita sitä, että viidesosa opiskelupaikoista jäisi täyttämättä.
Alanvaihto huolettaa
Yksi syy epäroinnille voi olla ensikertalaiskiintiö, joka otettiin käyttöön vuonna 2016. Se tarkoittaa sitä, että osa korkeakoulujen opiskelupaikoista on varattu niille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa.
Ensikertalaiskiintiön tarkoitus oli helpottaa nuorten pääsyä korkeakouluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan nuoret pääsevätkin nykyään opiskelemaan aiempaa nuorempina.
Ensikertalaiskiintiön varjopuoli on se, että muille kuin ensikertalaisille paikan saaminen on vaikeampaa. Jos nuori ottaa opiskelupaikan vastaan, mutta haluaakin vaihtaa alaa, hän ei enää mahdu ensikertalaiskiintiöön.
Myös Ansala pelkäsi menettävänsä ensikertalaisstatuksensa, jos lähtisi opiskelemaan.
– Logopediaan on vähän vaikeampi päästä kuin teologiaan. Pohdin, että jos otan teologian paikan vastaan ja totean, ettei se ole oma juttu, sinne logopediaan on vaikeampi päästä.
Myös Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen uskoo, että epävarmuus saa nuoria lykkäämään opintojen aloittamista.
Siltanen uskoo myös, että moni jättää paikan vastaanottamassa uupumuksen takia. Lisäksi rahatilanne voi huolettaa niin, että työnteko vie voiton opiskeluista.
Eroon pelosta
Lukiolaisten liitto pitää ensikertalaisuuskiintiötä sinänsä hyvänä asiana. Liitto on ehdottanut kiintiön uudistamista niin, että ensikertalaisuus säilyisi vielä ensimmäisen opiskeluvuoden ajan. Jos opiskelija keskeyttäisi opinnot ennen toista vuotta, hänet laskettaisiin edelleen ensikertalaiseksi.
– Tällä tavalla ohjattaisiin paikkoja nuorille, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, mutta kuitenkin kannustettaisiin ottamaan paikka vastaan, Ella Siltanen sanoo.
Ensikertalaisuuden menettämisen pelko ei saisi kuitenkaan Siltasen mukaan kasvaa liian isoksi.
– Monet lukiolaiset kuvittelevat, että ylioppilastodistuksella ei pääse opiskelemaan, jos ei ole kirjoittanut laudatureja. Se ei pidä paikkaansa. Tosi monille aloille on mahdollista päästä keskivertoarvosanoilla.
Saara Ansala voisi olla viettämässä fuksivuotta yliopistolla. Sen sijaan hän asuu vielä kotona ja tekee sijaisuuksia päiväkodissa ja kouluissa.
– Kävin syyskuussa ylioppilaskirjoituksissa korottamassa muutaman aineen arvosanoja. Toivotaan, että ne nousevat ja saan paremmat pisteet todistusvalinnassa.
Hallitus haluaa nuoret opiskelemaan
Hallitus on linjannut haluavansa nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää.
Hallitus on käynnistämässä toimenpideohjelman korkeakoulutuksen tarpeettoman kasautumisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena siis on, että opiskelupaikat menisivät niille, joilla paikkaa ei ennestään jo ole. Toimia valmistellaan ensi vuoden budjettiriiheen eli alkusyksyyn mennessä.
Hallitus on kertonut myös aikovansa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja. Siitä Lukiolaisten liiton Siltanen on iloinen.
Siltanen haluaisi myös, että toisen asteen opinto-ohjausta parannettaisiin. Tällöin nuorilla olisi parempi käsitys eri aloista – myös niistä, joita ei muuten tulisi ehkä ajatelleeksi.
Logopedia on edelleen yksi Saara Ansalan haaveammateista. Lisäksi hän aikoo hakea opiskelemaan luokanopettajaksi, ehkä myös viestintää tai journalismia. Ensisijaisesti hän tähtää Helsinkiin.
– Ensi syksynä haluaisin jo opiskelemaan tai vaikka au pairiksi. Viimeinen vuosi kotona, sanotaan niin.
Onko ensikertalaiskiintiö sinusta hyvä asia, vai pitäisikö siitä luopua? Voit keskustella aiheesta 11.10. kello 23:een saakka.