Helsinkiläinen Tarja Vuoristo kertoo olleensa Kontulassa puistossa koiransa kanssa, kun hänet ryöstettiin.
– Kaikki vietiin silmälaseista lähtien, Vuoristo muistelee kolmen vuoden takaista tilannetta Ylen katugallupissa.
Rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen hän on alkanut välttää iltaisin syrjäisissä paikoissa liikkumista. Vuoristo ei ole kokemuksensa kanssa yksin.
Yleisellä paikalla tapahtunut ryöstö- ja väkivaltarikollisuus on Tilastokeskuksen mukaan yleistynyt viime vuosina koko Suomessa. Eniten rikoksia julkisilla paikoilla tapahtuu Helsingissä.
Tässä jutussa kerromme, mitkä ovat kaupungin vaarallisimmat alueet, ja mitä kokenut poliisi näkee tilastojen takana.
Voit katsoa kartalta julkisilla paikoilla epäiltyjen ryöstö- ja väkivaltarikosten määrät poliisin hälytysalueiden mukaan.
Tilastot perustuvat Helsingin poliisilaitoksen hälytysalueittain kirjaamiin tietoihin. Ne eivät vastaa kaupunginosien maantieteellisiä rajoja. Siksi niitä ei voitu kartassa suhteuttaa alueen asukaslukuun.
Keskustassa eniten ryöstöjä ja väkivaltaa
Muutamat Helsingin kaupunginosat pitävät kärkipaikkoja vuosi toisensa jälkeen julkisilla paikoilla epäiltyjen ryöstö- ja väkivaltarikosten määrissä.
Kluuvi, Kamppi, ja Kallio ovat kovin kolmikko julkisten paikkojen väkivaltarikosepäilyissä. Poliisin mukaan tätä selittää se, että ihmiset kokoontuvat viettämään aikaa Helsingin keskustaan.
Kun ajanviettoon yhdistää baarit ja päihteet, se lisää väkivallan riskiä. Lisäksi Kallion alueella on päihderiippuvaisille suunnattuja palveluja, jotka vetävät kulmille huumeiden käyttäjiä.
Ylikomisario Jarmo Heinonen on seurannut tilanteen kehitystä jo vuosien ajan Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontasektorilla.
– Helsingissä tapahtuu joka päivä vakavia rikoksia. Silti oman näkemykseni mukaan Helsinki on turvallinen periaatteessa joka paikassa, jokaiseen aikaan. Uhreja yhtään syyllistämättä sanon, että yleensä omalla käytöksellä voi vähentää riskejä.
Tilastoista ei ilmene, ovatko epäillyt rikokset kohdistuneet ennalta tuntemattomaan vai tuttuun uhriin.
Kontula, Malmi ja Vuosaari rankimmat lähiöt
Kun lähdetään Helsingissä kantakaupungin ulkopuolelle, julkisilla paikoilla hurjin meno on Itä-Helsingin Kontulassa, Vuosaaressa ja Itäkeskuksessa sekä Pohjois-Helsingin Malmilla.
Poliisin mukaan erilaiset joukkoliikenteen solmukohdat ja ostoskeskukset korostuvat julkisten paikkojen rikostilastoissa. Lähiöiden ostoskeskuksista löytyy yleensä se paikallinen baari, jossa osa nauttii liikaa rähinäviinaa.
Nämä kriteerit täyttyvät myös Kontulassa, Malmilla, Itäkeskuksessa ja Vuosaaressa. Niistä ei tarvitse lähteä keskustaan hakemaan juhlatunnelmaa.
Helsingissä ja sen lähiöissä asuu paljon ihmisiä, mikä osaltaan selittää rikostilastoja. Malmin peruspiirissä asuu yli 29 600 ihmistä. Vuosaaressa on yli 38 700 asukasta.
Noin 14 700 asukkaan Kontulassa tapahtuu väkilukuun suhteutettuna lähiöistä eniten epäiltyjä rikoksia julkisilla paikoilla.
Onko tälle muuta selitystä kuin hyvät kulkuyhteydet ja kapakat?
– Alueilla, joilla on alhaisemmat vuokratasot tyypillisesti asuu myös sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Voi olla, että tässä ryhmässä vietetään enemmän aikaa julkisissa tiloissa, ylikomisario Jarmo Heinonen arvioi.
”Onnellisten saaren” rauha järkkyi
Etenkin alaikäisten ja nuorten tekemien ryöstö- ja väkivaltarikosten yleistyminen on ollut poliisin huolenaiheena jo muutaman viime vuoden ajan.
Poliisin mukaan nuorten epäillyksi tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet alkuvuodesta 2023 lähes 40 prosentilla ja pahoinpitelyrikokset noin neljänneksellä valtakunnallisesti viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Ilmiö on levittäytynyt myös alueille, joissa rikokset eivät ole arkipäivää. Tänä syksynä on kohuttu ”onnellisten saarena” tunnetussa Lauttasaaressa häiriköivistä nuorista.
Asukkaat kertovat alueen Facebook-ryhmässä lastensa joutuneen ryöstöjen tai niiden yritysten kohteiksi. Myös Lauttasaari-lehdessä on kirjoitettu uhkaavasti käyttäytyneestä nuorisojengistä.
Poliisi tiedotti syyskuussa tutkivansa yhtä epäiltyä ryöstöä Lauttasaaressa.
Poliisin tilastojen valossa kaupunginosa on yhä Helsingin turvallisimpia. Lauttasaarta hiljaisempaa Helsingissä on vain muutamissa kaupunginosissa, kuten Suomenlinnassa ja Talissa.
– Lauttasaaren tapaus on hyvä esimerkki siitä, että turvallisuus on subjektiivinen asia. Jos alueella ei ole totuttu rikoksiin, asukkaiden turvallisuuden tunne voi järkkyä vähemmästä kuin alueella, jossa on yleensä levotonta, Heinonen toteaa.
Korona-ajan seurausta, arvelee poliisi
Poliisin havaintojen mukaan yhä useammat nuoret kantavat mukanaan teräaseita, mikä voi johtaa väkivaltatilanteessa vakavaan lopputulokseen.
Keskusrikospoliisin mukaan myös laittomat ampuma-aseet ovat yleistyneet etenkin rikollisjengeillä.
Rikosten taustalla on nähty niin sanottu road man -ilmiö, johon liittyy rikollisen elämän ihannointi. Pahimmillaan rikoskierre johtaa jengiytymiseen.
Ylikomisario Jarmo Heinosen mukaan monet rikoksiin syyllistyneet nuoret ovat sellaisia, jotka tavalla tai toisella eivät pärjää yhteiskunnassa.
– Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulumenestys voi olla huonoa. Olen pohtinut, että maksammeko me tällä hetkellä tietynlaista velkaa yhteiskunnan eristämisestä koronaviruksen vuoksi.
Turvatarkastuksia ja kovempia rangaistuksia
Nuorisorikollisuus puhuttaa myös poliitikkoja. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on pitänyt katujengejä yhtenä pahimmista turvallisuusuhkista.
Tilanteeseen ollaan puuttumassa monin toimin. Hallitus on tiukentamassa rangaistuksia luvattomien aseiden hallussapidosta ja törkeästä ampuma-aserikoksesta.
Rantanen on nostanut pöydälle myös ajatukset ihmisille tietyin ehdoin tehtävistä tarkastuksista sekä rikosvastuun ikärajan laskemisesta alle 15 vuoteen.
Myös ryöstäjän uhriksi Kontulassa joutuneella Tarja Vuoristolla on ajatus siitä, miten tilannetta voisi parantaa.
– Poliisivoimia voisi lisätä ainakin iltaisin tällaisilla alueilla, joissa pyörii paljon ihmisiä ja nuorisoa. Se olisi näkyvä pelote rikollisille.