Analyysi: Yhdysvaltain tuki Ukrainalle ei ole enää itsestäänselvyys, ja sen osoitti kongressiin viime hetkillä saatu sopu

Kongressi hyväksyi jatkoajan budjettineuvotteluille ja vältti täpärästi hallinnon sulkutilan. Vääntö todistaa huolet Ukraina-tuen jatkumisesta, kirjoittaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Kevin McCarthy puhuu tiedotusvälineiden edustajille rakennuksen korkeassa aulassa.
Edustajainhuoneen puhemies, republikaani Kevin McCarthy vai viime hetkellä läpi lakipaketin, joka antaa jatkoaikaa budjettineuvotteluille. Kuva: Shawn Thew / EPA
Iida Tikka kuvattuna studiossa valkoisella taustalla.
Iida Tikka

WASHINGTON Viikonlopun jännitysnäytelmä venyi kalkkiviivoille asti, kun Yhdysvaltain kongressi neuvotteli maan budjetista.

Jos sopuun ei olisi päästy, hallinto olisi mennyt sulkutilaan. Perjantaina valtiontyöntekijöille oli jo lähetetty tiedonantoja odotetuista lomautuksista.

Yömyöhällä kongressi kuitenkin runnoi kasaan sopimuksen 45 päivän jatkoajasta. Sulkutila vältettiin, mutta Euroopan kannalta kovalla hinnalla: paketissa ei ole mukana lainkaan lisätukea Ukrainalle.

Jatkoajan budjettipaketti oli edullinen demokraateille, sillä republikaanit eivät saaneet vietyä läpi ehdottamiaan rajuja leikkauksia.

Silti todellisia voittajia olivat entisen presidentti Donald Trumpin käskyläiset, jotka näyttivät voimansa päätöksenteon ytimessä.

Valtion budjetti tarvitsee edustajainhuoneen, senaatin ja presidentin hyväksynnän, jotta se astuu voimaan.

Tällä hetkellä valta jakautuu kahden puolueen kesken, sillä republikaaneilla on enemmistö edustajainhuoneessa ja demokraateilla on valta senaatissa ja Valkoisessa talossa.

Tilanne on tyypillinen välivaalien jälkeen. Silloin presidentinvaalit hävinnyt oppositiopuolue usein voittaa vaalit ainakin kongressin alahuoneessa.

Käytännössä siis viime välivaaleista asti on ollut varmaa, että budjettiväännöstä tulee kiivas, ja moni on jo kuukausien ajan uumoillut sulkutilaa.

Viimeksi hallinto ajautui pitkälliseen sulkutilaan vuonna 2019, kun edustajainhuoneessa välivaalien jälkeen valtaa pitäneet demokraatit eivät suostuneet rahoittamaan silloisen presidentin Donald Trumpin rajamuuria yli viidellä miljardilla dollarilla, eikä kumpikaan osapuoli ollut valmis joustamaan.

Tällä kertaa tilanne oli poikkeuksellinen, sillä budjettineuvotteluita ei jumittanut puolueiden välinen pattitilanne vaan republikaanipuolueen sisäinen ongelma.

Pieni osa radikaaleimmista republikaaneista oli esittänyt rajuja vaatimuksia, joista edes republikaanit eivät päässeet sopuun. He vaativat muun muassa, että Ukrainalle suunnattua tukea vähennettäisiin merkittävästi, lisää rahaa rajamuurin rakentamiseen ja sitä, että oikeusministeriön ”poliittiset noitavainot” estettäisiin.

Edustajainhuoneen puhemies Kevin McCarthy yritti viimeiseen asti esitellä edustajainhuoneelle ehdotuksia, jotka miellyttäisivät radikaalisiipeä.

Lopulta hän kuitenkin vei äänestykseen lauantaina paketin, joka oli ennemmin demokraattien mieleen: jatkoajan budjettiin ei tehty mitään republikaanien vaatimia leikkauksia. Paketti saikin kongressin äänestyksissä enemmän tukea demokraateilta kuin McCarthyn omalta puolueelta.

Se asettaa McCarthyn poliittisen tulevaisuuden vaakalaudalle. Republikaaniedustaja Matt Gaetz ilmoitti heti äänestysten jälkeen aikovansa ehdottaa luottamusäänestystä, jonka tavoitteena on syrjäyttää McCarthy.

Edustajainhuoneen Trump-siipi on myös pitkälti syy siihen, miksi Ukrainan-tuki jätettiin paketista pois.

– Ukraina ei ole meidän 51. osavaltiomme. Joe Biden kohtelee sitä sellaisena, republikaaniedustaja Marjorie Taylor Greene tiivisti äärisiiven mentaliteetin.

Prseidentti Biden ehdotti Ukrainalle uutta, 20 miljardin dollarin tukipakettia Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin vieraillessa Washingtonissa runsas viikko sitten. Nyt tästä tukipaketista pitää äänestää erikseen.

Enemmistö kummankin puolueen kongressiedustajista on yhä Ukrainan tukemisen kannalla, mutta tuen automaattisen jatkumisen estäminen on Euroopan kannalta huolestuttavaa.

Yhdysvaltain tuki ei ole enää itsestäänselvyys.