Turkulainen Dan Lillberg hankki itselleen sydäniskurin, kun hänelle tuli sydänvaivoja. Lillberg on rekisteröinyt laitteensa, mikä tarkoittaa, että hänen sydäniskurinsa on paikannettavissa 112 Suomi -sovelluksessa. Hätätilanteessa se voi pelastaa jonkun hengen.
Asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto Sydänliitosta arvelee, että Suomessa on tuhansia sydäniskureita, jotka eivät näy kartalla.
Sydänliiton ylläpitämälle Defi.fi-sivustolle on rekisteröity runsaat 8 000 sydäniskuria. Todellisuudessa sydäniskureita saattaa olla Suomessa Blek-Vehkaluodon mukaan jopa puolet enemmän.
– Aikaisemmin Suomessa ajateltiin, että laite hankitaan vain omaan käyttöön. Ei ajateltu, että sen pitäisi palvella koko lähiympäristöä.
Kivijärvi sydänturvallisin kunta
Sydänliitto on listannut Suomen kunnat järjestykseen Sydänturvallisuuden perusteella. Pisteytykseen vaikuttaa muun muassa sydäniskurien määrä asukaslukua kohti ja laitteiden sijoittelu.
– Sydäniskureita suositellaan sijoitettavaksi paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä. Toisaalta myös sinne, minne ensihoidon saapuminen kestää kauan, Blek-Vehkaluoto avaa.
Listauksen mukaan Suomen sydänturvallisin kunta on reilun tuhannen asukkaan Kivijärvi Keski-Suomessa. Sydäniskureita Kivijärven kunnassa on kuusi.
Suuret kaupungit pärjäävät vertailussa heikosti. Turku on sijalla 225, Tampere 243 ja Helsinki 240.
Henki kiinni minuuteista
Hätätilanteessa oleellista on, että lähin laite olisi paikannettavissa 112 Suomi -sovelluksesta. Esimerkiksi Turun Hirvensalossa sydäniskureita on sovelluksen mukaan vain kaksi, vaikka saaren asukasluku on yli 10 000.
Sydänpysähdyksestä selviäminen on Blek-Vehkaluodon mukaan todennäköisintä, jos elvyttäminen ja laitteen käyttö päästään aloittamaan viidessä minuutissa.
– On toki huolestuttavaa, jos laitteita ei ole saatavilla näin isoilla asuinalueilla, hän toteaa.
Parannettavaa on myös ihmisten tietoisuuden lisäämisessä, sillä vain alle puolet suomalaisista tuntee sydäniskurin paikantavan palvelun.
Turkulaiselle Dan Lillbergille oli selvää rekisteröidä laite, jotta se on kaikkien hyödynnettävissä. Merillä aiemmin työskennellyt mies on itse joutunut käyttämään sydäniskuria työnsä puolesta.
Blek-Vehkaluoto toivoisi ihmisten tarjoavan rohkeammin apua hätätilanteissa.
– Suomalaiset ovat halukkaita auttamaan, mutta viimeinen rohkeus puuttuu. Lähimpänä oleva on se, jolla on ratkaisun avaimet. Siinä ei pysty tekemään muuta virhettä kuin jättämään auttamatta.