Saamelaiskäräjien uusi vaalikausi alkaa ensi vuoden alussa. Vaaleissa valituksi tulivat monet nykyisistä istuvista edustajista, kuten myös muutama aivan uusikin edustaja. Äänestystuloksesta voi kuitenkin päätellä, että saamelaiset ovat tyytyväisiä nykyisen Saamelaiskäräjien ajamaan politiikkaan.
Professori Rauna Kuokkanen analysoi, että näiden vaalien voittajia ovat istuvat poliitikot, kun monet uusista ehdokkaista taas hävisivät. Kuusi uutta jäsentä tuovat Kuokkasen mukaan uudenlaista näkökulmaa Saamelaiskäräjille.
Seuraavalla vaalikaudella saamelaiskäräjillä on muutamia selkeitä teemoja. Kuokkasen mukaan saamelaiskäräjien seuraava tärkeä askel on saamelaiskäräjälain uudistus. Myös maankäyttöasiat ja Tenon kalastus tulevat olemaan saamelaiskäräjien pöydällä.
Ylen Aamu -ohjelmassa Kuokkanen nosti esille uuden jäsenen Inka Mustan nimen.
– Musta on nostanut esille etenkin itsemääräämisoikeuden ja maankäyttöön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisen, joka tietenkin liittyy näihin kasvaviin vihreänsiirtymän maankäyttöpaineisiin.
Saamelaiskäräjävaaleissa äänestysprosentti oli parempi kuin edellisissä vaaleissa. Vuoden 2019 vaaleissa äänensä antoi 48,58 prosenttia äänioikeutetuista saamelaisista. Päättyneissä vaaleissa äänestysprosentti nousi 51,6 prosenttiin.
Kuokkanen uskoo, että keskustelu saamelaiskäräjälain uudistamisesta myös valtamediassa sai ihmiset aktivoitumaan ja kiinnostumaan.
– Tätä asiaa on puitu niin pitkään, että siihen on haluttu tuoda muutosta. Se on lisännyt poliittista aktivoitumista, sanoo Kuokkanen.
Guttorm: ”Oppositio menetti osan voimastaan”
Oikeustieteen tohtori ja yhteiskuntavaikuttaja Juha Guttorm sanoo, että vaalitulos oli odotettu.
– Saamelaiset ovat antaneet tukensa nykyiselle saamelaispolitiikalle ja nykyisille saamelaiskäräjien jäsenille.
Suomen saamelaiskäräjillä ei ole puolueita, mutta epävirallisesti ja kahvipöytäkeskusteluissa jäsenistöä on kuitenkin voitu jaotella poliittisten näkemysten mukaan. Viime vuosina niin kutsuttuun oppositioon on laskettu esimerkiksi ne jäsenet, jotka eivät ole tukeneet saamelaiskäräjälain uudistusta.
Guttormin mielestä äänestystulos osoittaa, että saamelaiskäräjien politiikka on ollut saamelaisten mieleen.
– Niin sanottu oppositio, jos tätä ryhmää voi sellaiseksi kutsua, niin se pieneni ja menetti osan siitä vallasta, joka sillä oli tällä vaalikaudella. Se tarkoittaa sitä, että nykyisessä saamelaispolitiikassa, jossa keskeistä on taistelu oikeuksista ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, niin tätä politiikkaa tullaan jatkamaan, sanoo Guttorm.
Guttorm ei usko, että Saamelaiskäräjien politiikka tulee kovinkaan paljon muuttumaan tulevalla kaudella. Linja pysynee samanlaisena kuin tähänkin asti, arvelee Guttorm.
– Asiat eivät lopu, vaan tulee lisää uusia. Tiedämme, että saamelaiskäräjät joutuu käsittelemään isoja asioita, jotka koskevat maankäyttömuotojen levittäytymistä Saamenmaalle.
Guttormin mukaan seuraavilla saamelaiskäräjillä ei ole kevyin taakka olalla, vaan työ tulee olemaan raskasta.
– Eihän se ole uutta, me saamelaiset olemme tottuneet ja kasvaneet siihen, että suomalaisen yhteiskunnan paine vaikuttaa meihin. Olemme sopeutuneet toimimaan sen paineen alla, sanoo oikeustieteen tohtori Juha Guttorm.