RKP:n pitkäaikainen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson avaa tänään tiistaina ilmestyvässä elämäkerrassaan, mitä tapahtui suljettujen ovien takana hetkeä ennen kuin eduskunnan oli määrä äänestää elinkeinministeri Vilhelm Junnilan (ps.) luottamuksesta.
Puhemies suostui poikkeuksellisesti lykkäämään täysistuntoa kolmella vartilla. Pääministeri Petteri Orpo (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja Henriksson kohtasivat RKP:n eduskuntaryhmän huoneessa.
Kirjassa Henriksson sanoo ehdottaneensa Purralle, että perussuomalaiset vaihtaisivat Junnilan tilalle toisen henkilön.
Kirjan mukaan Riikka Purra uhkasi kaataa hallituksen, jos Junnila pakotettaisiin eroamaan.
Luottamusäänestys päättyi poikkeuksellisella tavalla, kun hallituspuolue RKP:n kaikki edustajat puheenjohtajaa myöten käänsivät ministerille selkänsä.
Junnila sai niukasti eduskunnan luottamuksen, mutta päätyi itse eroamaan kaksi päivää myöhemmin.
Maahanmuuttopolitiikan ratkaisu jäi epätyydyttäväksi
Toimittaja Annika Hällstenin kirjoittama elämäkerta Anna-Maja Henriksson – Valta ja oikeudentunto perustuu useisiin Henrikssonin kanssa käytyihin haastatteluihin.
Vanhimmat tapahtumat liittyvät Henrikssonin lapsuuteen, tuoreimmat kesän 2023 hallituskriiseihin.
Viikkoja kestäneitä hallitusneuvotteluita Henriksson kuvailee rankoiksi: puheenjohtajan oma jaksaminen oli koetuksella ja puolueen lähtö hallitukseen oli aidosti auki viimeisen viikon neuvottelutulokseen asti.
Vaikeimmat kysymykset liittyviät maahanmuuttoon, ilmastoon, EU:hun ja ruotsin kieleen. Henriksson koki, että jokseenkin hyvä tulos saatiin kaikessa muussa paitsi maahanmuuttopolitiikassa.
RKP:n pitkäaikainen puheenjohtaja arvioi kolmen muun hallituspuolueen kallistuneen kiristyksiin, ja että RKP yksin jäi taistelemaan liberaalin maahanmuuttopolitiikan puolesta.
Esimerkiksi pakolaiskiintiö päätettiin lopulta puolittaa 1050:stä 500:aan.
– Perussuomalaiset halusivat pakolaiskiintiön nollaan, me halusimme säilyttää sen tai kasvattaa sitä. Tuloksena oli se, että sekä perussuomalaiset että me olimme tyytymättömiä, Henriksson sanoo kirjassa.
Toiseksi esimerkiksi Henriksson ottaa työperäisen maahanmuuton tulorajan, jonka perussuomalaiset halusivat nostaa 1 300 euroon kuussa. Tulorajaksi asettui hallitusneuvotteluissa lopulta 1 600 euroa kuussa.
– Sitten on syytä muistaa, että hallitusohjelmassa on mainintoja useammasta selvityksestä. Selvitys ei tarkoita sitä, että asiasta tehdään päätös, hän lisää täsmentämättä, mihin selvityksiin viittaa.
Hallitusneuvottelut kriisiytyivät toukokuun lopussa, kun RKP ei ollut valmis allekirjoittamaan kolmen muun puolueen jo hyväksymää neuvottelutulosta ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikasta. Eduskuntaryhmä kokoontui viikonloppuna ja vaati maahanmuuttopaperiin lisäyksiä.
Henriksson ei kuitenkaan koe, että hänen johdollaan RKP olisi syönyt sanansa ja mennyt hallitukseen, joka tekee perussuomalaista politiikkaa: Suomi pitää edelleen kiinni kansainvälisistä sopimuksistaan, maan EU-linja ei ole muuttunut, ja Suomen tavoite on edelleen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
”Hallituskaudesta ei tule helppoa”
Hallitusohjelman esittelyn jälkeen useita puolueen jäseniä erosi RKP:stä. Henriksson sanoo olevansa eroista pahoillaan, mutta uskoo, että puolueesta olisi erottu myös jos RKP ei olisi mennyt hallitukseen, mutta eri syistä.
Anna-Maja Henriksson myöntää harkinneensa luovuttamista hallitusneuvotteluissa, sillä hänen mukaansa RKP:llä ei ollut vaihtoehtoa, johon kaikki äänestäjät olisivat tyytyväisiä. RKP oli ”ketunraudoissa”.
– Sanoin puolivakavissani, kun tilanne oli pahimmillaan, että puheenjohtajan paikka on vapaa, jos löytyy vapaaehtoisia. Kaikki oli yhtä vuoristorataa toivosta epätoivoon, ja välillä mietin, ettei tästä tule mitään.
Sitten Henriksson sanoo kuitenkin ymmärtäneensä, että täytyy yrittää ja että vaakakupissa on tärkeämpiäkin asioita kuin hänen jaksamisensa, Henriksson sanoo viitaten Ukrainan sotaan ja arvaamattomaan naapurimaahan Venäjään.
Kesäkuussa tehdyssä haastattelussa Henriksson arvioi, että ”hallituskaudesta ei tule helppoa” ja pitävänsä mahdollisena, että hallitus kaatuu ennen vaalikauden loppua.
Vertailu edellisen hallituksen ”viisikkoon”
Hallitusneuvotteluiden keskusteluja puheenjohtajien pöydässä Henriksson kuvailee asiallisiksi, vaikka myöntää itse kerran korottaneensa ääntään ”oikein kunnolla”.
– Tein selväksi, että tällaista ei tehdä ja minulla kulkee raja tässä. Tutustuimme toisiimme paremmin viikkojen mittaan, mutta totta kai keskusteluissamme oli erilainen dynamiikka kuin mihin olin viisikossa tottunut.
Henrikssonin mukaan Marinin hallituksen viisikon keskustelulle oli luonteenomaista, että kaikki esittivät näkemyksensä ja niitä perusteltiin huolellisesti, mitä seurasi yhteisen kannan etsiminen.
Hallitusneuvotteluissa 2023 ”kaikki kertoivat saman tien mielipiteensä ja sillä selvä”, ja Petteri Orpon piti etsiä kompromisseja.
Yhteinen nimittäjä löytyy kuitenkin Henrikssonin mukaan taloudesta, jonka tasapainoon saattamisesta kaikki neljä puoluetta jakavat yhteisen näkemyksen.