Moottorisahaveisto ja uitto ovat nyt suojeltua kulttuuriperintöä

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa ovat jatkossa myös esimerkiksi raumalainen pitsinnypläys, kultasepäntyö, puuveneen korjaus, pärekorin valmistus sekä perinteisen riukuaidan rakentaminen.

Elli Viinikangas veistää moottorisahalla maapalloa Ilomantsin Karhufestivaaleilla vuonna 2020.
Elli Viinikangas veistää moottorisahalla maapalloa Ilomantsin Karhufestivaaleilla vuonna 2020. Kuva: Ilomantsin Karhufestivaalit / Riitta Ryynänen
  • Jouki Väinämö

Monille pohjoiskarjalaisille tutut moottorisahaveisto ja uittoperinne ovat päässeet Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Moottorisahaveiston tunnetuimpia vaalijoita ja kehittäjiä on viime vuodet ollut Ilomantsin Karhufestivaali.

Uusimpiin veistotapahtumiin lukeutuu muun muassa Kivijärvellä pidettävä Moottorisaha soikoon -kilpailu.

Moottorisahaveistoa harjoitetaan maailmanlaajuisesti. Aktiivisia maita ovat esimerkiksi Baltian maat, Saksa, Italia ja USA.

Uitto jatkuu Vuoksen vesistössä

Järvi-Suomen uittoyhdistys harjoittaa edelleen nippu-uittoa Vuoksen vesistössä. Tukkilaisnäytöksissa esitellään taasen taitoja, joita tarvittiin irtouitossa.

Esimerkiksi Pielisen Karjalan tukkilaisperinneyhdistys osallistuu kansainväliseen uittoperinnetoimintaan. Uiton historiaan voi tutustua Pielisen museon Savottarannassa Lieksassa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt kaikkiaan 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Uusia lisäyksiä ovat myös raumalainen pitsinnypläys, neulominen, kultasepäntyö, luonnonväreillä värjääminen, puuveneen korjaus, pärekorin valmistus sekä perinteisen riukuaidan rakentaminen.

Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa.