Hallitus pyrkii helpottamaan venäläisomistuksessa olevien kiinteistöjen ulosmittaamista ja asunto-osakkeiden haltuunottoa, kertoo oikeusministeri Leena Meri (ps.).
– Näissä ei voida jäädä tällaiseen ikuiseen pattitilanteeseen vain sen vuoksi, että me emme saa tiettyä tiedoksiantoa menemään läpi viranomaisteitse, Meri sanoo.
Helsingin areenan kohtalo on puhuttanut viime aikoina laajasti julkisuudessa, mutta halli on vain yksi esimerkki laajemmasta ongelmasta.
Suomi kiristi venäläisten kiinteistönomistajien maahantulorajoituksia entisestään heinäkuun alussa ja liikenne Venäjältä Suomeen yksityisille kiinteistöille ja loma-asunnoille hiljeni entisestään itärajan pinnassa.
Samalla kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden venäläiset omistajat ovat jättäneet kasvavissa määrin hoitamatta lainmukaisia velvoitteitaan. Suomen ulosottolaitoksen mukaan venäläisten kiinteistönomistajien perintäasiat ovatkin lisääntyneet.
Pankkiyhteydet Venäjän ja Suomen välillä takkuavat ja venäläisten tilejä on Suomen pankeissa osin suljettu. Kiinteistöt rapistuvat, verot jäävät maksamatta ja asunto-osakeyhtiöt ovat pulassa hoitamattomien laskujen vuoksi.
Venäläisiin omistajiin ei saada yhteyttä
Viime kädessä maksuviivästykset ja maksamattomat laskut johtavat kiinteistöjen kohdalla ulosmittaukseen, jolla pyritään varmistamaan perittäväksi tulleen velan maksaminen.
Asunto-osakeyhtiöillä on mahdollisuus myös ottaa asunto haltuun yhtiölle, jos omistaja ei maksa maksujaan. Tällöin osake voidaan esimerkiksi vuokrata, jolloin asunnosta saadaan tuloja rästissä olevien vastikkeiden hoitamiseen.
Molemmissa tapauksissa vaaditaan kuitenkin, että omistaja on asiasta tietoinen.
Lain mukaan henkilölle tulee antaa asiasta varoitus ja tieto kirjeitse tai henkilökohtaisesti. Todisteelliseen tiedoksiantoon riittää yleensä myös sähköposti ja vastaanottajan kuittaus.
Ongelman ydin piilee siinä, että viranomaisilla on ollut huomattavia ongelmia venäläisten omistajien tavoittamisessa.
Suomi ja Venäjä ovat sopineet, että tiedoksianto on annettava vastaavissa tapauksissa viranomaisteitse, koska Venäjä ei ole hyväksynyt esimerkiksi postitiedoksiantoa.
Viranomaistiedoksiantojakin vaikeuttaa se, etteivät postipalvelut Venäjälle tällä hetkellä toimi.
Meren mukaan olisi tarpeellista, että laki mahdollistaisi tiedoksiannon vastaavissa tapauksissa myös sähköisesti.
Hallitusohjelman mukaan asunto-osakeyhtiölakia tullaan tällä hallituskaudella uudistamaan. Samassa yhteydessä on tarkasteltava Meren mukaan myös toimeksiantoa koskevaa lainsäädäntöä.
– Tiedoksiantoa täytyy nyt uudistaa, koska tällaisia tilanteita tulee.
Lakihankkeen on määrä käynnistyä ensi vuoden puolella. Mikäli vastaavat tilanteet venäläisomisteisten kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden kohdalla yleistyvät, voidaan hanketta myös nopeuttaa.
– Tässä yritetään nyt seurata, että mikäli tämä ilmiö lävähtää käsiin, niin täytyy varmasti aikaistaa nimenomaan tiedoksiantoa koskevaa lainsäädäntöä.
Meri: Asunto on pystyttävä ottamaan haltuun
Asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa jo nyt sen, että jos kiinteistön tai osakkeen omistaja ei ole tiedossa, varoitus asunto-osakkeen ottamisesta yhtiön hallintaan julkaistaan virallisessa lehdessä tai paikkakunnalla yleisesti ilmestyvässä lehdessä.
Tieto toimitetaan myös kyseiseen osakehuoneistoon ja sen mahdollisille vuokralaisille.
Samaa menettelyä pitäisi oikeusministerin mukaan voida soveltaa myös tapauksiin, joissa asunto-osakeyhtiön ulkomaiseen omistajaan ei saada yhteyttä.
– Myös ulkomailta omaisuutta ostavan täytyy ymmärtää antaa joku osoite, mihin tiedonantoja voi antaa, Meri sanoo.
– Täytyyhän omistajankin toisessa päästä ymmärtämään, että hänellä on omaisuutta. Ja tietää, ettei hän ole maksanut syystä tai toisesta vastikkeita tai muita laskuja, joita ei anneta anteeksi ja vain unohdeta.
Meren mukaan esimerkiksi Espanja vaatii ulkomaalaisilta asunto-osakkeiden ja loma-asuntojen ostajilta espanjalaista pankkitiliä tai paikallista kontaktihenkilöä.
– Tällaisia vaihtoehtoja voisi olla ihan hyvä miettiä Suomessakin.