– Siviilien kannalta tilanne on helvetillinen. Täytyy muistaa, että Gazan väestöstä yli puolet on alaikäisiä lapsia.
Näin kiteyttää Gazan siviilien tilanteen Olli Ruohomäki.
Ruohomäki on Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija ja työskennellyt palestiinalaisalueilla.
Palestiinalaispakolaisia auttava YK-järjestö UNRWA arvioi torstaina julkaisussa raportissaan, että yli 340 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Gazassa terroristijärjestö Hamasin ja Israelin välisten levottomuuksien alettua lauantaina.
Gazan kaistalla elää noin 2,3 miljoonaa ihmistä.
Alla olevasta kartasta näet, että tämä ihmismäärä asuu vain jonkin verran Espoota isommalla alueella.
UNRWA:n mukaan valtaosa kodeistaan paenneista on hakeutunut suojaan YK:n perustamiin kouluihin, joita on Gazan alueella 92. Ihmiset ovat hakeutuneet kouluihin ajatellen, että Israel ei iskisi niihin.
Ruohomäen mukaan näihin kohteisiin on kuitenkin isketty aiemminkin Gazan sodissa.
– Tiedän, että nyt ainakin kaksi YK:n koulua on jo vaurioitunut Israelin ilmaiskuissa.
UNRWA:n tiistaina julkaistu raportti vahvistaa Ruohomäen tiedot. Järjestön mukaan kouluihin tai niiden läheisyyteen kohdistuneissa ilmaiskuissa on tämän hetken tiedon mukaan loukkaantunut 33 ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa.
Tästä kartasta näet, missä koulut Gazassa sijaitsevat.
Se, että ihmiset hakevat suojaa julkisista tiloista, kielii siitä, että alueella ei ole siviilien suojaksi suunniteltua infrastruktuuria, Ruohomäki sanoo.
– Ei ole kovin montaa paikkaa, minne mennä. Eivät ihmiset hakisi suojaa kouluista, sairaaloista, moskeijoista ja muista julkisista tiloista, jos alueella olisi pommisuojia.
Israelin saarto pahentaa siviilien tilannetta entisestään
Maanantaina Israelin puolustusministeri Yoav Gallant määräsi Gazan ”täydelliseen saartoon”. Gallant julisti, ettei Gazaan kulje sähköä, ruokaa, vettä eikä kaasua.
Tilanne tulee johtamaan valtavaan humanitaariseen kriisiin, Ruohomäki sanoo.
– Ihmisten täytyy saada vettä juodakseen ja ruokaa syödäkseen. Kun ei ole sähköä eikä vettä, tulee ongelmia. Miten sitten esimerkiksi sairaalat toimivat? Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteet ovat koetuksella.
UNRWA:n mukaan tilapäissuojissa on jo enemmän ihmisiä kuin niihin tosiasiassa mahtuu ja niiden ruoka- ja vesivarannot ovat hupenemassa. Israelin saarron vuoksi Gazaan ei voida tuota mitään elintärkeitä tarvikkeita.
UNRWA:n 22:sta sairaalasta vain kahdeksan kykeenee tarjoamaan hoitoa. Polttoainevarastojen hupenemisen vuoksi sairaaloita voidaan joutua sulkemaan tulevien päivien aikana, järjestö arvioi.
Ruohomäki näkee, että ainoa tapa auttaa Gazan siviilejä on humanitaarinen käytävä, jonka avulla kansainvälinen yhteisö voi toimittaa alueelle välttämättömiä tarvikkeita.
Tiistaina Maailman terveysjärjestö WHO vaatikin väkivaltaisuuksien lopettamista sekä humanitaarisen käytävän avaamista Gazan kaistalle, jotta siviileille saadaan toimitettua apua.
Egypti ei halua miljoonia pakolaisia maahansa
Israelin asevoimien tiedottaja Richard Hecht kehotti tiistaina palestiinalaisia pakenemaan Gazan kaistalta Egyptiin Rafahin raja-aseman kautta. Hieman myöhemmin asevoimat korjasi Hechtin lausuntoa kertomalla, että raja-asema on suljettu. Egyptin vastaisen Rafahin raja-aseman aukiolo on vaihdellut päivittäin.
Tosiasiassa ihmisillä ei ole mahdollisuutta poistua Gazasta, Ruohomäki sanoo.
– Kaistale on saarrettu Israelin toimesta maalta, mereltä ja ilmasta. Vähissä ovat paikat, joihin mennä, Ruohomäki sanoo. Hän lisää, että rajanaapuri Egypti ei halua miljoonia palestiinalaisia pakolaisia maahansa.
Egyptin viranomaiset varoittivatkin jo maanantaina ohjaamasta Gazan siviilejä kohti Egyptin rajaa. Egyptiläisviranomaiset tuomitsivat myös Israelin vaatimukset Gazan alueen siviilien joukkosiirtämisestä rajan yli Egyptiin.
Väkivaltaisuudet ruokkivat koston kierrettä
Ruohomäki uskoo, että Gazan siviiliväestön kokema kärsimys tulee aiheuttamaan kollektiivisen trauman, joka voi aiheuttaa lisää väkivaltaisuuksia tulevaisuudessa.
– Jälleen kerran kylvetään mieletöntä vihaa ja kostonhalua. Väkivalta synnyttää väkivaltaa, Ruohomäki sanoo ja lisää, että poliittisen ratkaisun puute voi johtaa umpikujaan.
– Jos ei tilanteesta ole poliittista ulospääsyä, eikä ole visiota siitä, miten päästään eteenpäin, ei tämä jää tähän.
Ruohomäki muistuttaa, että vuosien varrella molemmat osapuolet ovat iskeneet aina aiempaa voimakkaammin.
– Jossain vaiheessa tilanne tulee räjähtämään uudelleen. Vuosien varrella konfliktin kertoimet ovat aina lisääntyneet – joka kerta lyödään kovempaa.