Elisan datakaapeli katkesi Suomen ja Viron välillä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Syy tai syyllinen on toistaiseksi nimeämättä.
Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Walleniuksen mukaan kaapelin vioittuminen ei ole ainutlaatuinen tapaus, mutta harvinainen se on.
– Edellinen merenalainen kaapelivika tapahtui meillä joskus viime vuosikymmenen puolivälissä.
Olisi melkoinen yhteensattuma, jos kaapeli katkeaa Viron vesillä samaan aikaan kuin kaasuputki Suomen talousalueella.
– Etäisyys on mittava. Ne eivät ole vierekkäin, Wallenius sanoi.
– Ajallisesti yhteensattuma olisi aika mielenkiintoinen. Saatavissa ei kuitenkaan vielä ole samanlaista tietoa kuin kaasuputken osalta on.
Wallenius sanoo, että merenalaisia datakaapeleita suojataan rantojen läheisyydessä, mutta syvemmällä merellä ne on laskettu suoraan pohjaan.
– Noin ranteen paksuisen kaapelin sisällä on valokuitusäikeet sekä erilaisia suoja- tai panssarikerroksia. Kaapeli kestää kyllä pientä väärinkäyttöä, mutta ei sitä, että siihen kohdistetaan paljon voimaa, Wallenius sanoo.
Kestääkö se esimerkiksi laivan ankkuria – se riippuu laivasta ja merenpohjan muodoista.
– Sitä se ei kestä, jos iso laiva tekee hätäankkuroinnin tuulessa ja pohjaa pitkin laahaava ankkuri repii kaapelin mukaansa. Juuri tällainen ankkuri tai kalastustrooli on usein merikaapeleiden rikkoutumisen syy.
Tietoa kenelle tahansa
Suomen kriittisen infrastruktuurin vioittuminen on kiinnittänyt huomion siihen, miten vapaasti datakaapeleista jaetaan tietoa.
Telealaa edustava Ficomin toimitusjohtaja Elina Ussa toteaa, että Traficomin Oskari-tietokannasta kuka tahansa on voinut selvittää datakaapeleiden sijaintitiedon ”noin 20 sentin tarkkuudella”.
– Se on ollut sellainen huoli, jota olemme yrittäneet viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana viestittää viranomaisille. Nyt onneksi tämä hallitus on ottamassa sen ohjelmaansa.
Kesäkuussa julkaistussa hallitusohjelmassa todetaan, että kriittisen infrastruktuurin tietojen avoin jakaminen arvioidaan uudelleen huomioiden kansallinen turvallisuus. Traficom ei jäänyt odottamaan arviota vaan kertoi sulkeneensa toistaiseksi vedenalaisiin johto- ja putkilinjoihin liittyvät tiedot.
Suomen erikoiseen käytäntöön kiinnitti tiistain A-studiossa huomion myös kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).
Teleyhtiöt ovat olleet pitkään sitä mieltä, että käytäntö on ollut huolestuttava.
– Tietokannassa ei kerrottu yksittäisen kaapelin käyttötarkoitusta. Mutta yhtä kaikki näimme näin vahvan avoimuuden ongelmallisena jo ennen kuin meillä oli samanlainen korostunut uhka kuin tällä hetkellä, Wallenius sanoo.
Onko huolta kuultu?
– On viestitty, mutta on ollut erilaiset ajat ja erilaiset intressit, Wallenius sanoo.
Tietokanta perustui haluun ehkäistä meriliikenteen vahinkoja. Jos kaapelin paikka on tiedossa, sitä ei niin helposti vahingossa rikota ankkurilla.
Paitsi tietenkin, jos sitä yritetään tarkoituksella rikkoa.
– Tämä on juuri se näkökulma, joka ei ole ollut niin vahva, kun tätä lainsäädäntöä on tehty, Wallenius sanoo.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tehtävä on turvata merenkulkua ja toisaalta turvata viestintää. Vaikuttaa siltä, että viraston oikea käsi ei ole tiennyt, mitä vasen tekee.
– Meillä on hyvät luottamukselliset yhteydet Traficomiin – sen rinnalla, että he ovat meille valvova viranomainen, Wallenius sanoo.
Hän muistuttaa, että ennen Traficomia liikennevirasto ja viestintävirasto olivat erillisiä organisaatioita. Sillä saattaa olla osuutensa.
– Ja lopulta tämä toiminta perustuu lainsäädäntöön. Lainsäätäjä on päättänyt ja viraston tehtävä on toimia sen lainsäädännön mukaan.
Ficomin toimitusjohtaja Elina Ussa kertoo, että avoimuus on ollut Suomessa käytäntö jo 1990-luvulta. Sitä on perusteltu esimerkiksi eurooppalaiselle direktiivillä.
– Kuitenkaan tuota direktiiviä ei ole esimerkiksi Virossa ja Tanskassa tulkittu niin tiukasti kuin Suomessa.
Silmänräpäystä nopeampi kiertotie
Datakaapelit ovat internetin ja samalla koko modernin tietoyhteiskunnan selkäranka. Kännykkäyhteys ei kanna Tallinnaan, data alittaa Suomenlahden kaapelia myöden.
Merikaapelit eivät ole erityisen kestäviä, mutta kokonaisuus on rakennettu tavalla, joka kestää isompiakin häiriöitä. Rikkoutumisen hetkellä Elisan verkon automatiikka ohjasi datan muihin vaihtoehtoisiin yhteyksiin.
– Tämä kaapeli on osa moninkertaisesti varmennettua järjestelmää, joten rikkoutuminen ei näkynyt eikä näy edelleenkään palveluissa Suomessa tai Virossa, Wallenius sanoo.
– Meidän lähtökohtamme on, että yhden reitin tai jopa useamman reitin sulkutilanne ei aiheuta liikenneruuhkaa.
Suomen ja Viron välillä kulkee Walleniuksen mukaan 6–7 aktiivista datakaapelia. Elisa ei kerro kuinka monta se itse omistaa, mutta Submarine Cable Map -palvelun mukaan ainakin kaksi.
Operaattorit käyttävät kaapeleita myös ristiin.
Walleniuksen mukaan rikkoutunut kaapeli voidaan korjata.
Käytännössä alueelle kutsutaan kaapelinkorjausalus, joka etsii kaapelinpäät meren pohjasta ja nostaa ne laivan kannelle. Sitten vaurioituneet osat katkaistaan, väliin kiinnitetään korjauspala ja lopuksi kaapeli lasketaan takaisin mereen.
– Jos ajatellaan, että siellä on laiva, kalustoa, henkilöstä, varaosia ja aikaa kuluu, ei se mikään halpa operaatio ole. Mutta se on homma, joka täytyy tehdä.
Voit keskustella aiheesta 12.10. klo 23 saakka.