Turun Tunnin juna on nykyisellään ennen kaikkea lähijunahanke, sanoo taustayhtiön toimitusjohtaja

Hallitusohjelmassa annetaan tällä vaalikaudella rahaa vain Turku–Salo ja Lohja–Espoo välisten kaksoisraiteiden rakentamiseen. Salon ja Lohjan välisen oikoradan rakentaminen ei ainakaan toistaiseksi toteudu.

Juna-asemalle johtavat rautatiekiskot.
Kiskot ja juna Salon rautatieasemalla. Kuva: Suvi Pulliainen / Yle
  • Eino Kossila

Turun Tunnin juna pitäisi nykyisellään mieltää ensisijaisesti lähijunahankkeeksi. Tätä mieltä on ratahankkeen taustayhtiö Turun Tunnin juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen.

Hallitusohjelman mukaan Tunnin junan rakentaminen aloitetaan toisen raiteen rakentamisella Salon ja Kupittaan sekä uuden ratayhteyden rakentamisella Espoon ja Lohjan välille.

Hankkeeseen on myönnetty tällä vaalikaudella 460 miljoonan euron rahoitus, joka ei kata Salon ja Lohjan välisen oikoradan rakentamista.

Oikorata taas on edellytys matka-ajan lyhenemiselle, eli tunnin tai pikemminkin tunnin ja vartin matka-ajan toteutumiselle, eikä sitä tällä vaalikaudella toteuteta.

Tavoitteena työssäkäyntialueiden yhdistäminen

Ottavaisen mukaan tavoitteena ratahankkeessa on ensivaiheessa kytkeä yhteen suuremmat työssäkäyntialueet Salon suunnasta Turkuun ja Lohjan suunnasta Espoon kautta Helsinkiin.

– Painotus on entistä enemmän näissä lähiyhteyksissä, koska koko ratayhteyden rakentaminen myös valtion tahtotilan mukaan menee vasta näiden molempien lähiratojen rakentamisen jälkeiseen aikaan, Ottavainen sanoo.

Nykyisellään Turun ja Salon kaupunkeja yhdistää yksi raide, minkä vuoksi tiheämpi lähijunien vuoroväli kaukojunien rinnalla ei ole mahdollinen.

– Painotus on nyt siinä, että saadaan lähellä olevat yhteydet ensin liikennöitäviksi ja sitten tehdään loppuun koko ratayhteys. Ei siitä tietenkään ole luovuttu, hän jatkaa.

Turun ja Helsingin välistä ratayhteyttä kritisoidaan julkisuudessa usein siitä, että melko pienen matka-ajan lyhentämisen vuoksi käytetään valtava summa rahaa. Ottavainen sanoo ymmärtävänsä, että puhe keskittyy vain siihen.

– Meillä on tietysti rasitteena, että yhtiön nimessäkin on tuo aikamääre, tunnin juna, niin keskustelu kulminoituu vain siihen. On sekin tärkeä asia, mutta vain yksi näiden muiden vaikutusten joukossa, hän pohtii.

Lähijunat voisivat kulkea uusilla radoilla Ottavaisen mukaan aikaisintaan vuonna 2028.