Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Synkkiä talousuutisia on ropissut pitkin syksyä. Esimerkiksi lokakuussa Nokia kertoi jättisäästöistä ja irtisanomisista.
Rakennusalalla menee huonosti, konkurssien määrä on noussut ja jälleen puhutaan leikkauksista.
Olemmeko aikakoneessa, joka matkaa kohti 1990-luvun synkkää alkua?
Tässä jutussa näytämme eron nykytilanteen ja Lama-Suomen välillä ja kysymme, voisiko nykyinen, lieväksi ennustettu taantuma äityä yhtä pahaksi.
Jokaisen graafin kohdalla voit piirtää ja arvata itse, miltä nykytilanne näyttää.
Työttömyys
– Työttömyys oli yksi lamavuosien suurimmista inhimillistä kärsimystä aiheuttaneista tekijöistä, sanoo eläköitynyt ekonomisti Lauri Uotila.
Rajuimmillaan työttömyysaste kävi jopa 20 prosentissa keväällä 1994.
Entä miltä tilanne näyttää nyt? Voit piirtää arviosi viime vuosien tilanteesta tai painaa nappia, joka antaa valmiin vastauksen.
Tilastokeskuksen tuorein luku on elokuulta, jolloin työttömyysaste oli 6,7 prosenttia. Tuoreet uutiset irtisanomisista eivät vielä tilastoissa näy.
Sen sijaan avoimien työpaikkojen määrässä näkyy jo romahdus, sanoo työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius.
– Kun kulutuksen kasvu on ollut heikkoa, se on nopeasti syönyt yritysten työllistämishalut.
Työttömyyteen on ennustettu kasvua. Yle koosti aiemmin syksyllä eri tahojen ennusteita ja niissä arvioidaan ensi vuodelle 6,8–8,5 prosentin työttömyysastetta. Se on kaukana lamavuosista.
Kasvua hillitsee Heleniuksen mukaan osaltaan Suomen väkirakenne: moni poistuu työmarkkinoilta eläkkeelle.
Konkurssit
1990-luvun lamassa Suomen talous oli syvässä spiraalissa, jota ruokkivat markan ongelmat ja idänkaupan romahdus. Konkurssien määrä ampaisi pilviin.
Miltä tilanne näyttää nyt?
Nyt konkursseissa näkyy nollakorkoajan päättyminen, sanoo Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen. Eli sellaisia yrityksiä kaatuu, joilla oli vaikeuksia selvitä veloistaan jo ennen korkojen nousua.
Voivatko konkurssit levitä alalta toiselle? Dominoefektiin Ylen haastattelemat asiantuntijat eivät usko, mutta paikallisia vaikutuksia voi olla.
– Jos tietyllä paikkakunnalla iso rakentaja kaatuu, se heijastuu paikkakunnan palveluelinkeinoon, kuljetuselinkeinoon ja rakentamiselle raaka-aineita valmistaviin elinkeinoihin, Uotila kuvailee.
Katsotaan siis seuraavaksi, miten rakennusalalla menee.
Rakentaminen
Rakennusalan etujärjestö RT ennustaa asuntorakentamisen romahtavan rajusti ja lähtevän nousuun vasta vuonna 2025.
Arvaa, miten valmistuvien asuntojen määrä kehittyy lähiaikoina ja vertaa sitä lamavuosiin.
Sekä nykyhetkeä että 1990-luvun lamaa edelsivät rakennusbuumit. Nyt buumi taittui kustannusten ja korkojen nopeaan nousuun, joka oli myrkkyä taloyhtiölainavetoiselle uudisrakentamiselle.
Hyvää tilanteessa on se, että rakentaminen on keskittynyt kasvukeskuksiin ja muutto kaupunkeihin jatkuu, sanoo Tiina Helenius.
– Ei rakentaminen tähän lopu, mutta vielä voi mennä aikaa siihen, että kysyntä ja tarjonta löytävät tasapainon.
Säästöpankin Mikkonen uskoo, että vuoden päästä rakentamisessakin moni asia on paremmin.
– Jos miettii asioita, jotka ovat ajaneet rakennusalan tähän ahdinkoon: korkojen nopea nousu, rakennuskustannusten nousu ja ostovoiman heikkeneminen. Näissä kaikissa on jo näköpiirissä pientä helpotusta.
Asuntolainojen korot
Osaatko piirtää kuvaan, miten asuntolainojen nykyään yleisin viitekorko, eli 12 kuukauden Euribor, on noussut?
Lamavuosina asuntolainoista maksettiin pahimmillaan yli 15 prosentin korkoa. Mutta asuntovelalliset saivat samalla korkoihinsa verohelpotusta, joka söi koroista jopa puolet, toteaa Uotila.
Lama-aikana esimerkiksi Helibor-viitekorko huiteli jopa 16 prosentissa. Emme valinneet sitä kuitenkaan yllä olevaan graafiin, koska suuri osa asuntolainoista oli sidottu matalampaan Suomen Pankin peruskorkoon. Siksi tuon ajan tilannetta kuvaa yläpuolella graafissa asuntolainakannan keskikorko.
Asuntojen hinnat
Asuntokauppa ylikuumeni ennen 1990-luvun lamaa ja lainaakin myönnettiin runsaskätisesti. Kuplan puhkeamista seurasi rankka lasku. Arvaa, miten hinnat ovat viime vuosina kehittyneet.
Yllä oleva graafi näyttää, että asuntojen hinnat nousivat korona-aikana. Nousu taittui vuonna 2022, kun Venäjän hyökkäyssota kiihdytti inflaatiota ja lisäsi epävarmuutta. Euroopan keskuspankki alkoi nostaa ohjauskorkoja, mikä heijastui asuntovelallisten viitekorkoihin. Se kaikki oli myrkkyä asuntokaupalle.
Mutta asuntojen hintojen lasku on lievää lamavuosiin verrattuna. Ensi vuodelle on ennustettu jo hienoista nousua.
Nyt pankit eivät kaadu
Yksi olennainen talouden pilari ei enää voi horjua niin kuin lamavuosina: pankit.
Lamaa edelsi villi 1980-luku, jolloin Suomi vapautti rahoitusmarkkinoiden tiukkaa sääntelyä. Pankit myönsivät avokätisesti lainoja ja ottivat riskejä, tekivät ylilyöntejä.
Markan kurssia oli pidetty poliittisilla päätöksillä vahvempana, kuin sen arvo todellisuudessa oli. Syksyllä 1991 markan arvoa lopulta laskettiin, devalvoitiin. Seuraavana vuonna markka päästettiin ”kellumaan” vapaasti markkinoille. Sen arvo romahti.
Pankkeja kaatui ja pienyrittäjille ulkomaanvaluutassa myönnetyt ”halvat” lainat kallistuivat rajusti.
Moni ajautui velkahelvettiin. Nyt hoitamattomien lainojen määrä ei ole noussut.
Pankkien sääntely kiristyi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Niiltä vaaditaan puskureita eikä yhtä holtiton lainananto ole mahdollista.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Nyt taantumasta povataan lievää ja lyhytaikaista. Syksyllä Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön ennusteet olivat piirun verran apeampia kuin vielä kesällä.
Uotila on nähnyt ennenkin, kuinka optimistisia ennusteista viilataan desimaali kerrallaan alaspäin.
– Vaikka on täysin selvää kun katsoo tuonne suureen maailmaan, että voi käydä paljon paljon huonomminkin.
– Jos esimerkiksi Kiina hyökkäisi Taiwaniin, silloin olisivat vitsit vähissä.
Osattiinko 1980-luvulla sitten ennustaa, että Neuvostoliitto kaatuisi?
– Ei, sanoo Uotila.
– Kyllä se aika yllättäen sitten tuli.
Jättikö 1990-luvun lama sinuun jäljen? Voit keskustella aiheesta 23.10. kello 23:een saakka.