Valtioneuvosto julkaisi syyskuussa tiedotteen, jonka mukaan suden kannanhoidollinen metsästys on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2024.
Asiasta ollaan kuitenkin kahta mieltä maa- ja metsätalousministeriössä.
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoo Ylelle, että ”on väärin puhua kannanhoidollisesta metsästyksestä.”
Niemen mukaan asetus ei tule määräämään, että kaatoluvat tulee myöntää kannanhoidollisin perustein.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin erityisavustaja Sonja Falk kertoo päinvastaista.
– Kyllä lähtökohta on se, että kannanhoidollinen metsästys on se muoto, jolla asetus lähtee eteenpäin.
Luvat taas jäihin?
Mihin sanamuotoihin uudessa asetuksessa sitten päädytäänkin, kannanhoidollinen susijahti tuskin alkaa tälläkään kertaa.
Kannanhoidollisen metsästyksen piti alkaa viimeksi kaksi vuotta sitten, mutta silloin päädyttiin juridiseen umpikujaan.
Vuoden 2021 lopulla ministeriö salli 20 kaatolupaa kannanhoidollisin perustein. Riistakeskus myönsi luvat nopeasti, mutta yhtä nopeasti niistä valitettiin hallinto-oikeuksiin, joka asetti valituksien vuoksi luvat toimeenpanokieltoon.
Viime vuoden lopulla hallinto-oikeudet ratkaisivat, että luvat olivat lainvastaisia.
Hallinto-oikeuksien mukaan kannanhoidolliselle metsästykselle ei löytynyt tarpeeksi uskottavaa päämäärää, joka kestäisi juridisen tarkastelun.
Lue lisää: Susijahti, joka ei koskaan alkanut – näin repivä riita susista leimahti jälleen
Toisinto kahden vuoden takaa?
Sudenmetsästystä tuntevien parissa ollaan valtioneuvoston tiedotteen perusteella katsottu, että nyt työn alla oleva asetus tulee koskemaan kannanhoidollista metsästystä.
Siksi sen myös uskotaan johtavan luparuljanssiin: ensin kannanhoidollinen metsästys sallitaan, sitten päätöksestä valitetaan ja lopulta luvat laitetaan jäihin.
– Ei tässä ole järjen häivää. Mitään ei ole opittu, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro.
Myös riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkösen mukaan ”edessä on taas luultavasti oikeusjuttuja”.
– On todennäköistä, että [kannanhoidolliset] luvat menisivät jäihin, jos niitä myönnetään. Luonnonsuojeluliitot ovat kertoneet olevansa valmiita valittamaan, Härkönen sanoo.
Samaa ennustaa myös Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors
– Toivomme, että asetuksessa ministeriö avaa enemmän perusteluita kannanhoidolliselle metsästykselle, joita hallinto-oikeus voi harkinnassaan käyttää, Grenfors toteaa.
”Kyse on politiikasta”
Miksi ihmeessä ministeriö yrittää sallia uudestaan jo kertaalleen oikeudessa torpatun kannanhoidollisen metsästyksen.
Riistakeskuksen Sauli Härkösen mukaan ”kyse on riistapolitiikasta”.
– Poliittinen tahtotila on vahvasti sen suuntainen, että halutaan mahdollistaa kannanhoidollinen metsästys. Se lukee hallitusohjelmassa.
Ministerin erityisavustaja Sonja Falk vahvistaa tämän ja kehuu kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuuksia.
– Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään ihmisen ja suurpetojen parempaan yhteiseloon ja vaalitaan suurpetojen ihmisarkuutta. Meillä on hyviä esimerkkejä, kuinka viisaalla kannanhoidollisella metsästyksellä on onnistuttu nostamaan suurpetokantaa ilman, että asenne suurpetoja kohtaan olisi muuttunut negatiivisemmaksi.
Mutta uskotaanko ministeriössä siihen, että kannanhoidolliselle metsästykselle löydetään tällä kertaa juridisesti kestävät perustelut, kun kaksi vuotta sitten siinä ei onnistuttu?
– Hallinto-oikeus käyttää tuomiovaltaa, ei ministeriö. Emme ole tehneet mitään veikkausta, miten luvissa hallinto-oikeudessa käy.
– Mutta kyllä tilanne on muuttunut kahden vuoden takaisesta. Länsi-Suomessa on tänä kesänä ollut valtavasti ongelmia susihyökkäysten kanssa, Falk sanoo.
Luonnonsuojeluliiton Riku Lumiaron mukaan mikään ei ole muuttunut kahdessa vuodessa..
– Ei mistään löydy uskottavia perusteluja ja päämääriä, jolla kannanhoidollinen metsästys voitaisiin nyt yhtäkkiä sallia, hän toteaa.
Ministeriön asetusehdotus lähtee lausuntokierrokselle lähiviikkoina.