Terrorin uhka palasi yhdessä yössä osaksi eurooppalaisten arkea, kun äärijärjestö Hamas iski Gazasta Israeliin ja Israel alkoi kostona tuhota Hamasia. Näin toteavat Ylen haastattelemat asiantuntijat.
Euroopassa iskuja ovat tehneet ja tulevat tekemään yksittäiset tekijät.
– Tulemme näkemään vastaavia iskuja kuin viime vuosien veitsi-iskut tai autoiskut. Yksinkertaisia, improvisoituja iskuja, ennakoi turvallisuuden professori Peter Neumann Lontoon King’s Collegesta.
Neumann on tutkijana myös Radikalisaation tutkimuksen kansainvälisessä keskuksessa (ICSR). Hän on yksi Euroopan tunnetuimpia radikalisaation asiantuntijoita.
Euroopassa on ollut parin viime viikon aikana useita iskuja juutalaisia ja synagogia vastaan. Neumann sanoo, että näitä tullaan näkemään lisää.
Iskuja provosoivat esimerkiksi kuvat, jotka tulevat Gazasta. Niissä on nähty, kuinka siviilien ruumiita on kaivettu raketti-iskuissa luhistuneiden talojen raunioista.
– Uskon, että tämä on vasta alkua. Sotatoimia Israelissa ja Gazassa on ollut vasta muutaman viikon, ja lisää hirveitä kuvia ja videoita on tulossa. Ne radikalisoivat.
Myös väärää materiaalia on liikkeellä paljon. Osa somessa leviävistä kuvista on väärennetty tai otettu aiemmista konflikteista.
Pariisissa, Brysselissä, Nizzassa ja Berliinissä viime vuosikymmenellä tapahtuneet iskut jättivät moniin eurooppalaisiin muistijäljen, ja nyt nuo muistot voivat palata mieliin.
Koronan aikana terrori-iskuja ei juuri tapahtunut. Matkustelu oli vaikeaa, eikä suuria väkijoukkoja ollut koolla. Pieniä veitsi-iskuja oli Euroopassa silloinkin.
Terrorismi ja terroristit eivät tässä välissä kuitenkaan kadonneet mihinkään, tutkijat muistuttavat.
– Jihadistiset terroristiverkostot tulivat tänne 2000-luvulla, ja ne jäivät pysyväksi ilmiöksi, sanoo Tarja Mankkinen.
Mankkinen on EU-komissiossa radikalisaation ehkäisyn yksikössä projektipäällikkönä.
Suomessa viime viikkojen pienet iskut eivät ole juuri nousseet uutisiin. Siksi suomalaisten kuva voi olla väärä.
– Käsitykseni on, että Suomessa on alettu uskoa siihen, että terrorismin uhkaa ei enää ole, sanoo Tarja Mankkinen.
Veitsi-isku, terroristipidätyksiä, pommiuhkia
Viime viikkojen iskuja yhdistää se, että tekijät ovat jihadisteja eli ääri-islamisteja.
Tässä muutamia esimerkkejä: Ranskan Arrasissa koulun entinen oppilas haavoitti useita ja tappoi opettajan 13. lokakuuta. Oppilas oli radikalisoitunut islamisti ja poliisin seurannassa.
Belgiassa Isis-terroristi tappoi kaksi ruotsalaista jalkapalloturistia ja haavoitti kolmatta 16. lokakuuta. Hän oli tunisialaistaustainen ja poliisin seurannassa. Motiivi oli ruotsalaisviha. Iskuun liittyen on tehty pidätyksiä myös Ranskassa.
Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa on ollut kymmeniä pommiuhkia kouluissa, lentokentillä ja esimerkiksi Saksan yleisradioyhtiö ZDF:ssä. Berliinissä iskettiin polttopulloilla synagogaan.
Tapaukset ovat saaneet alkunsa suoraan tai epäsuorasti Lähi-idän tilanteesta.
Euroopan kaupungeissa on myös nähty suuria mielenosoituksia, joiden yhteydessä on nähty polttopulloiskuja. Liikkeellä ovat ne, jotka ovat provosoituneet Gazan tilanteesta: jihadisteja, muita muslimiyhteisöjä sekä äärivasemmistoa, joka pitää Israelia vihollisenaan, Neumann luettelee.
Osa ryhmistä on väkivaltaisia, osa ei.
Isis haluaa taas päästä esille
Isis eli Irakissa ja Syyriassa syntynyt terroristien verkosto ei aluksi ottanut Hamasin hyökkäykseen kantaa.
– Ei tuominnut eikä hurrannut, sanoo professori Neumann.
Gazan tapahtumat ovat kuitenkin kasvaneet niin isoiksi ja saaneet niin paljon huomiota, että myös Isis haluaa osaksi ilmiötä ja kehottaa tukemaan palestiinalaisia, Neumann selittää.
Hän arvioi, että Isisin rapistuminen on masentanut ja pidätellyt yksittäisiä tekijöitä iskemästä viime vuosina.
– Nyt he yhtäkkiä näkevät uuden tilaisuuden, jossa Isis voi päästä taas mukaan, Neumann arvioi.
Brysselissä EU-komissiossa toimiva Mankkinen sanoo jo pidempään odottaneensa, että jotain voi tapahtua.
– Saattaa olla, että Isisin on pakko yrittää iskeä, jotta se pysyy ihmisten mielissä ja pelkona Euroopassa.
Yhä nuorempia yritetään saada mukaan
Enää tuskin nähdään isojen ryhmien suunnittelemia iskuja, vaan yksittäisiä tekijöitä, jotka ovat radikalisoituneet verkossa.
Neumannin mukaan osa imaameista, jotka kymmenen vuotta sitten villitsivät iskijöitä moskeijoissa, on siirtynyt nettiin.
Moni radikalisoituneista on vasta teini.
– Netissä väkivaltaiset ryhmät kohdistavat propagandaansa alaikäisiin ja rekrytoivat heitä. Nuorimmat ovat vain vähän yli 10-vuotiaita, Mankkinen sanoo.
Korona-ajan erikoisuus olivat netissä leviävät salaliittoteoriat. Niistä monen ydin on juutalaisvastainen. Muslimimaissa taas on levitetty jo parin vuoden ajan väärää tietoa, että sosiaalityöntekijät kaappaisivat muslimiperheiden lapsia Ruotsissa.
Äärioikeisto ei toistaiseksi ole ollut mukana Lähi-idän tapahtumien innostamissa iskuissa. Mutta tutkijat epäilevät, että kun riittävästi jihadisteja on liikkeellä, äärioikeisto nostaa päätään.
– Silloin Euroopan yhteiskuntien poliittisesta keskustelusta voi tulla nykyistäkin rumempaa.
Terrori-iskujen tekijöiden tarkoitus on herättää pelkoa ja uhata ihmisten vapautta ja turvallisuuden tunnetta.
Viranomaiset poistavat radikalisoivaa materiaalia netistä jatkuvasti. Neumannin mukaan iskujen estämiseksi tehdään jo oikeita asioita, mutta niitä pitää tehdä enemmän, erityisesti netissä.