Toimeentulotukea on saanut tämän vuoden aikana yli 10 000 nuorta tai nuorta aikuista Helsingissä.
Ylen selvityksen mukaan erot kaupunginosien välillä ovat suuret.
Monella alueella Itä-Helsingissä lähes kolmannes nuorista on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen, kun useissa eteläisissä kaupunginosissa vain muutama prosentti nuorista on saanut toimeentulotukea.
Voit tutkia toimeentulotuen saajien osuuksia postinumeroalueittain jutussa olevasta kartasta.
Erot lasten välillä lisääntyvät, työssäkäyvien köyhyys lisääntyy
Erot toimeentulotuen saajissa eri kaupunginosien välillä liittyvät eroihin alueiden väestörakenteessa, asuntokannassa ja alueilla asuvien koulutuksessa, työllisyydessä ja tuloissa.
Toimeentulotuen saajat asuvat Kelan tutkijoiden mukaan yleisemmin lähiöissä kuin keskustassa.
– Sellaiset nuoret, joiden lapsuudenperheessä on saatu toimeentulotukea, saavat sitä täysi-ikäistyttyään todennäköisemmin kuin muut nuoret, sanoo tutkija Tuija Korpela Kelasta.
Tämä voi osaltaan näkyä myös alueiden välisissä eroissa, jos nuoret jäävät asumaan vanhempiensa luokse tai samalle alueelle.
Korpelan mukaan sekä hyvä- että huono-osaisuus ovat usein periytyviä.
– Hyvin toimeentulevat vanhemmat pystyvät myös usein tukemaan lapsiaan taloudellisesti, kun taas köyhistä perheistä tulevat lapset joutuvat todennäköisesti pärjäämään omillaan, hän sanoo.
Myös pienituloiset työssäkäyvät voivat joutua jatkossa hakemaan toimeentulotukea entistä useammin, kun osa-aikatyön kannusteita heikennetään ja kun työttömyysturvan suojaosa poistetaan.
Tällä hetkellä työtön voi tienata kuussa 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan.
– Viime vuonna kuukausittain keskimäärin jo 11 000 ansiotuloja saavaa kotitaloutta koko maassa sai myös toimeentulotukea, Korpela sanoo.
Korpela ei osaa ennustaa, syvenevätkö erot alueiden välillä, mutta erot toimeentuloissa ja kokemusmaailmoissa kasvavat, mikä voi lisätä erilaisten ihmisten välistä kuilua.
Lisää syrjäytymistä, nuorisorikollisuutta ja jengiytymistä
Toimeentulotukeen turvautumisella on kauaskantoiset seuraukset, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Hän luettelee surullisen listan siitä, mitä yhteyksiä on todettu perheen pitkäaikaisen toimeentulotuen varassa elämisestä.
– Jos ajatellaan lasta, joka kasvaa toimeentulotukea saavassa perheessä, niin todennäköisyys sille, että hän käyttää psyykenlääkkeitä, menestyy huonosti koulussa, syrjäytyy ja syyllistyy rikoksiin, kasvaa.
Pekkarinen lisää, että jengitutkimusten mukaan huono-osaisuus ja osattomuus on yhteydessä jengiytymisen ja että huonosti toimeentulevien perheiden lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle on myös huomattavasti yleisempää kuin muilla.
Pienituloisilla ja matalasti koulutetuilla myös syntyvyys on alhaisempaa kuin paremmin toimeentulevilla.
Pekkarinen: Toimeentulotuki on lannistava ja siihen liittyy nöyryyttäviä piirteitä
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön laskelmat osoittavat, että leikkaukset voivat lisätä toimeentulotuen saajien määrää jopa neljänneksellä.
– Toimeentulotukeen turvautuvien ihmisten määrää ei missään tilanteessa pitäisi lisätä, vaan pyrkiä siihen, että ihmiset tulevat toimeen ensisijaisella perusturvalla tai pikemminkin, että he tulevat toimeen omalla työnteollaan, hän sanoo.
Toimeentulotuki on lamauttava tuen muoto, koska se estää ihmistä yrittämästä: pienetkin tulot leikataan heti tuesta pois, Pekkarinen sanoo.
– Toimeentulotuki on hyvin byrokraattinen ja passivoiva tuki. Siihen liittyy nöyryyttäviä piirteitä, kuten se, että viranomainen käy ihmisen pankkitilit läpi ja ihmisen pitää olla joka kuukausi täysin varaton. Pienetkin tulot vyörytetään seuraaville kuukausille ja otetaan huomioon tuloina.
Lapsiköyhyyden lisääminen vastoin YK:n lapsen oikeuksien sopimusta
Pekkarisen mukaan sosiaaliturvan leikkaukset ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vastaisia.
– Komitea on nimenomaisesti todennut, ettei sopimusvaltioiden pitäisi ryhtyä lapsen oikeuksien kannalta taantumuksellisiin toimiin silloin kun valtio on talouskriisissä.
Komitean mukaan lapsilta ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilta lapsilta leikkaamista pitäisi välttää viimeiseen asti, hän sanoo.
– Tuoreessa valtion talousarvioissa näkyy, että lapsiköyhyys tulee lisääntymään. Sellaista ei voi sallia.
Pekkarinen painottaa, että toimeentulon ongelmien kasautumista pitää jatkossakin ehkäistä esimerkiksi sekoittamalla vuokra-, asumisoikeus-, ja omistusasumista keskenään.
– Ylempään tuloluokkaan kuuluvien lasten todennäköisyys tempautua mukaan luokkanousuun, koulutukseen ja hyvätuloisempaan elämäntyyliin on suurempi kuin se, että hyvätuloisten perheiden lapset ajautuisivat heikolle elämänpolulle, Pekkarinen sanoo.
Hän katsoo Ylen hänelle esittämää karttaa toimeentulotuen jakautumisesta eri kaupunginosiin ja pitää hyvänä, että toimeentulotuen saajien osuus ei mene millään asuinalueella kuitenkaan yli kolmanneksen. Kartassa on paljon myös vaaleita sävyjä.
Kaupungin jokaisella asuinalueella on myös vakavaraisia ja vauraita alueita.
– Jos jostakin toisesta kaupungista tehtäisiin samanlainen kartta, kuva voisi olla paljon rumempi, hän arvelee.