Teknologia kertoo ihmisen luovuudesta, mutta se paljastaa myös vajavaisuutemme. Useimmat keksintömme paikkaavat jotain puutetta: vaatteet pitävät karvattoman lämpimänä, autolla liikkuu nopeammin kuin takatassuillaan.
Älyn alueelle tunkevat työkalut toimivat samoin. Nykykäsityksen mukaan älyyn kuuluu monenlaisia taitoja: muistamista, sanojen merkityksen ymmärtämistä, matemaattista päättelykykyä, avaruudellista hahmottamista ja niin edelleen.
Monet näistä taidoista ovat jo koneella paremmin hanskassa kuin keskivertoihmisellä. Uusi Chat-GPT, keskusteleva keinoälysovellus pääsisi heittämällä jäseneksi älykkäiden järjestöön Mensaan.
Lainaamme koneelta älyllistä kapasiteettia samoin, kuin lisäämme villaa ylle pakkasen kiristyessä. Moni on ulkoistanut esimerkiksi muistamisen koneelle, kalenterisovelluksiin ja puhelimen hälytyksiin.
Ihminen voi saada älykkyystestissä huippupisteet mutta selviää arjesta silti surkeasti.
Mutta keinoälyä, joka pystyisi ihmisen tavoin olemaan välkky monenlaisissa ja muuttuvissa tilanteissa, ei vielä kuitenkaan ole olemassa. Tämä voi johtua siitä, että tosielämässä hyvä ongelmanratkaisu edellyttää älyn lisäksi jotain muuta: järkeä.
Järki ja äly ovat osin erillisiä kykyjä. Voi helpostikin kuvitella ihmisen, joka saa älykkyystestissä huippupisteet, mutta selviää silti arjestaan surkeasti: sosiaalinen tilannetaju puuttuu, tai elämänhallinta ei toimi. Älykäs ihminen voi toimia järjettömästi.
Järjen tarkoitus on auttaa meitä suuntaamaan älymme siihen, mikä on tärkeää. Järki suojaa päättelyä vinoumilta ja auttaa tekemään päätöksiä, jotka toimivat tosimaailmassa.
Laitoin keinoeälyn tekemään järkitestiä. Vaikeudet alkoivat, kun tehtävät liittyvät tosielämän asetelmiin
Jotkut tutkijat ovat kehitelleet älykkyystestien rinnalle järkitestiä. Se mittaa muun muassa todennäköisyyksien ymmärtämistä, tieteellistä päättelyä, kykyä tarkastella omaa ajattelua ja ajattelun vinoumia sekä kykyä hillitä hätäisiä johtopäätöksiä.
Laitoin tämän hetken kuumimman keinoälyntapaisen, Chat-GPT:n, tekemään muutaman osion järkitestistä.
Monissa kohdin se pärjäsi hyvin. Todennäköisyyksien laskennassa, logiikassa tai tieteen menetelmän ymmärtämisessä tuli huippusuorituksia. Useimmilta ajattelun vinoumilta ja intuitiiviselta virhepäättelyltä kone osasi hienosti suojautua.
Vaikeudet alkoivat, kun tehtävät liittyvät realistisiin tosielämän asetelmiin, esimerkiksi silloin kun keinoälysovellus arvioi väkivallan uhkaa. Se päätteli, että jos todennäköisyys joutua väkivallan uhriksi on 800 tapausta kymmentä tuhatta ihmistä kohti, tilanne on hieman vakavampi, kuin jos todennäköisyys on kahdeksan prosenttia väestöstä. Matemaattisesti kumpikin luku on ihan yhtä suuri.
Kuulostaa ihmisen virheeltä – ja sellainen se onkin. Pidämme toista suhdetta isompana, koska siinä näyttää olevan suurempia numeroita. Chat-GPT -sovellus ei ehkä ole matikassa kauhean hyvä, tai sitten se toistaa ihmisen virheen, koska se luo vastauksia sen perusteella, mitä ihmiset tuottavat nettiin.
Järki on meille työlästä. Energiaa säästyy, kun päättelee helpon kautta, eikä lähde kyseenalaistamaan itseään.
Järkitestiin kuuluu myös osioita, joissa kysytään tiedeasenteista ja taikauskosta. Chat-GPT:n vastauksissa näkyi taas, miten ihmiset tuppaavat keskimäärin ajattelemaan.
Se oli täysin eri mieltä siitä, että ihminen voisi liikuttaa ajatuksen voimalla asioita, mutta vain lievästi eri mieltä siitä, että horoskooppeihin voi luottaa. Kun kysyin, luottaisiko sovellus omaan intuitioonsa, jos tieteellinen löydös olisi sen kanssa ristiriidassa, se oli vain lievästi eri mieltä.
Järkeä ei siis passaa vielä tyystin ulkoistaa koneelle, vaikka juuri järjessä me ihmiset tarvitsisimme nyt kipeästi tukea. Järki on meille työlästä. Energiaa säästyy, kun päättelee intuitiivisesti helpon kautta, eikä lähde turhaan kyseenalaistamaan itseään. Samaan aikaan informaatiovaikuttaminen vain kiihtyy, ja tietotulvassa on jatkuvasti enemmän haksahtamisen paikkoja.
Jos ei käytä järkeään, on yhä helpompaa langeta huijauksiin, uskoa valheita tai hurahtaa omia harhoja vahvistavaan jengiin.
Miltäköhän näyttäisi kunnon teknologinen harppaus keinojärjen saralla? Kehottaisiko tekojärki hidastamaan tahtia, kun on hätiköimässä puutteellisen tiedon tai epäluotettavien lähteiden varassa?
Tai kun olisit horoskoopin avulla valitsemassa puolisoa, se kysyisi: ”Ootko nyt ihan varma?”
Katri Saarikivi
Kirjoittaja on tutkija, joka toimii usein järjettömästi: haksahtaa ryppyvoidemainoksiin ja hakee täysin epätodennäköisiä tutkimusrahoituksia. Horoskooppeja hän ei lue, koska ei halua vahingossa alkaa uskoa niihin.