Saako saamelaisalueelle pystyttää tuuliturbiinin? Saamelaiskäräjien mielestä ei, mutta Metsähallituksen mielestä kyse ei ole tuulivoimahankkeesta

Saamelaiskäräjien mukaan tuulivoima on kielletty olemassa olevien sopimusten mukaan. Metsähallituksen näkemyksen mukaan Enontekiön tuuliturbiini ei ole sellaista tuulivoimaa, mikä luonnonvarasuunnitelmassa mainitaan.

Tuulimylly vasemmalla, Tuomas Aslak Juuso oikealla.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mielestä Lavivaaran tuuliturbiinista olisi pitänyt tehdä vaikutusselvitykset ennen pystyttämistä. Kuva: Marianne Ketola & Sampo Saikkonen / Yle
  • Sáárá Seipiharju

Lavivaaran maston viereen ilmestynyt tuuliturbiini herättää ihmetystä Enontekiöllä. Myös saamelaiskäräjät ihmettelee asiaa.

Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmaan on kirjattu, ettei metsähallitus edistä tuulivoimahankkeita saamelaisten kotiseutualueella suunnittelukauden 2022–2027 aikana.

Metsähallitus hallinnoi valtion omistamaa maata maston ja tuuliturbiinin alueella. Metsähallituksen maakäyttöasiantuntija Marika Koskiniemen mielestä tuuliturbiinissa ei ole kyse sellaisesta tuulivoimasta, mikä saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmassa mainitaan.

– Me emme ole osanneet ajatella, että generaattori voitaisiin rinnastaa tuulivoimaan. Ja sehän ei itsessään ole tuulivoimahanke, millä tehdään sähköä valtakunnanverkkoon.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mielestä ei ole merkitystä millaisesta tuulivoimasta on kyse. Tuuliturbiini on hänestä selvästi tuulimyllyn näköinen, vaikka onkin pienempi.

– Toivottavasti kyseessä ei ole tapa tai toimintamalli, jolla yritetään kiertää sopimusta. Meillä on yksinkertainen sopimus Metsähallituksen kanssa ja myös saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmaan on merkitty, ettei tuulivoimaa edistetä näille alueille.

”Toimenpide 37: Metsähallitus ei käynnistä tuulivoimahankkeita saamelaisten kotiseutualueella suunnittelukaudella. ”

Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelma 2022–2027

Metsähallituksen mukaan mastohankkeissa ei ole tähän mennessä ollut kyse sellaisista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, joihin saamelaiskäräjälaissa viitataan. Siksi metsähallitus ei ole aiemmin neuvotellut mastohankkeiden yhteydessä saamelaiskäräjien kanssa.

Koskiniemi lupaa, että tulevaisuudessa he neuvottelevat tällaisista asioista saamelaiskäräjien kanssa.

Metsähallitus: Emme tienneet tuuliturbiinista

Elisa sai toimiluvan mastoa ja tietä varten viime vuonna. Heinäkuussa 2023 haettiin rakennuslupaa turbiinille, joka on vielä lausuntokierroksella.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mielestä Metsähallituksen olisi pitänyt tehdä tuuliturbiinista vaikutusselvitykset ja kuulla paikallisia, paliskuntaa ja saamelaiskäräjiä ennen turbiinin asentamista. Hän kritisoi Elisan menettelytapaa aloittaa työt ilman rakennuslupaa.

Käsivarren paliskunta lausui metsähallitukselle maston pystyttämisestä, mutta tuuliturbiinista ei heille mainittu missään yhteydessä. Rakennuslupa on kuitenkin lausuntokierroksella menossa myös Käsivarren paliskunnalle ja saamelaiskäräjille, ennen luvan myöntämistä.

Metsähallitukselta kerrotaan, etteivät he tienneet aluksi Elisan tuuliturbiini suunnitelmista Lavivaaraan. Yhtiön lähettämissä suunnitelmissa ei ollut tietoa tuuliturbiinista, sanoo Marika Koskiniemi.

Yhtiö vahvistaa Koskiniemen tiedot. Heidän mukaansa tuuliturbiinin testaus tuli ajankohtaiseksi Lavivaarassa vasta sen jälkeen, kun Metsähallituksen kanssa oli tehty sopimus, kertoo Juha Laukkanen Elisalta.

Kaikki osapuolet ovat yhteisessä ymmärryksessä maston ja Virve-verkon tuomasta turvasta, kertoo Koskiniemi. Vaikka mastojen sähköistäminen luo haasteita, niin Koskiniemi uskoo toimivan ratkaisun löytyvän.

Korjattu 1.11. klo 10.24: Metsähallitus ei omista maston ja tuuliturbiinin alueella olevaa maata, vaan Metsähallitus hallinnoi valtion omistamia maita.