– Muiden maiden pitäisi seurata tarkkaan, mitä Italiassa tapahtuu, Paolo Giordano, 40, toteaa.
Hän on miljoonia teoksia maailmalla myynyt kirjailija, joka teki läpimurtonsa esikoisromaanillaan Alkulukujen yksinäisyys. Giordano oli 25-vuotias, kun teos julkaistiin Italiassa vuonna 2008. Hän pokkasi romaanillaan Premio Stregan, Italian arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon.
Giordano on myös tieteentekijä. Hän väitteli hiukkasfysiikan tohtoriksi Torinon yliopistossa vuonna 2010, ja tutkijan tausta näkyy hänen tuoreimmassa teoksessaan Tasmania (2023).
Ydinsodan uhka palaa
Romaanin päähenkilöllä on pakkomielle tutkia ydinpommin vaikutuksia Hiroshimassa ja Nagasakissa. Teemasta tuli ajankohtainen kesken kirjoitusprosessin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, ja Putin vihjaili ydinaseiden käytöstä sodassa.
– Olin juuri paneutunut Hiroshiman ja Nagasakin pommituksista selvinneiden haastatteluihin ja muistelmiin, ja yhtäkkiä uutisissa alettiin puhua taktisten ydinaseiden käytön mahdollisuudesta. Se tuntui irvokkaalta.
Hiroshiman atomipommi tappoi kaikkiaan noin 135 000 ihmistä, eli yli puolet kaupungin asukkaista ja Nagasakissa räjäytetty pommi 64 000.
– Uskon, että olemme menettämässä yhteyden niihin 1900-luvun tapahtumiin, jotka muokkasivat käsitystämme maailmasta ja maailmanrauhasta. Tiedämme, että ydinaseet ovat olemassa ”jossakin”, mutta ne eivät enää kiinnosta meitä samalla tavalla kuin aiemmin, Giordano sanoo.
Fasismi nostaa päätään
Kun Giordano vieraili Suomessa markkinoimassa esikoisromaaniaan vuonna 2010, Italiaa johti oikeistolainen pääministeri ja populisti Silvio Berlusconi. Hän oli kolmesti Italian pääministeri, ja kauimmin vallassa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
– Samaan aikaan populismi löi läpi moni paikoin Euroopassa ja maailmalla.
Nyt Italian johdossa on äärioikeistolainen pääministeri Giorgia Meloni. Hän edustaa Italian veljet -nimistä puoluetta. Meloni aloitti poliittisen uransa jo nuorena Italian sosiaalisen liikkeen MSI:n nuoriso-osastossa. MSI oli uusfasistinen puolue, jonka fasistidiktaattori Benito Mussolinin tukijat perustivat toisen maailmansodan jälkeen.
– Melonin voitto oli odotettavissa, Giordano sanoo.
Hän maalaa synkän kuvan Italian, ja sen taiteen ja kulttuurin lähitulevaisuudesta.
– Yksi suurimmista yllätyksistä oli se, miten Melonin hallitus on niin kiinnostunut muuttamaan Italian kulttuurisen narratiivin. Lähihistorian. Tämä kaikki on vaikuttanut voimakkaasti kulttuurin kenttään.
”Melonin joukot” ovat miehittäneet Giordanon mukaan kaikki kulttuurialan avainpaikat.
– Olemme kaikki hieman hämmentyneitä tällä hetkellä. Ainakin me kirjailijat.
Konservatismi ottaa vallan
Giordano pelkää, että Italia jää nykyjohdon politiikan seurauksena sivuun muusta maailmasta.
Konservatiivien valta näkyy jo nyt keskustelun sisällöissä.
– Italiassa käydään keskustelua asioista, jotka olisi pitänyt jättää taakse jo kauan sitten, kuten perheestä. Millainen on ydinperhe, ja keitä siihen ei kuulu. Esimerkiksi sateenkaariperheiden lapset ovat vaarassa menettää vanhempansa Italiassa.
Myös fasismi on otettu uudelleen käsittelyyn. Fasistit nousivat Italiassa valtaan sata vuotta sitten Mussolinin johdolla.
– Olemme palanneet Italiassa keskustelemaan fasismin perinnöstä, ja siitä mitä se ei ole.
Sama keskustelu koskee Giordanon mukaan myös ilmastonmuutosta, joka on yksi Tasmania-romaanin teemoista.
– Kello on asetettu Italiassa 30 vuotta taaksepäin, ja se on vaarallinen asia.
Giordano muistuttaa Italian merkityksestä historian kirjoituksessa.
– Italian ongelmallisuus on siinä, että maa on ennakoinut monia liikkeitä ja suuntauksia, jotka ovat toteutuneet myöhemmin muualla maailmassa, Giordano toteaa.
Terrorismin uhka on taas täällä
Giordanon viimeisin romaani Tasmania kertoo asioista, jotka katkaisevat arkemme ja elämämme. Yksi niistä on terrorismi, joka nousi uudestaan pintaan palestiinalaisen Hamas-järjestön hyökkäyksessä Israeliin reilu kolme viikkoa sitten.
Hyökkäys palautti kirjailijan mieleen Pariisin terrori-iskut vuonna 2015.
Ne rytmittävät kiusallisesti Giordanon Tasmania-romaanin päähenkilön tarinaa. Kirjailija koki, että terrori-iskuista pitää muistuttaa ihmisiä.
– Terrorismi oli silloin läsnä. Se pelotti ja oli luultavasti ensimmäinen ja odottamaton muutos Euroopan nykyhistoriassa.
Ennen Pariisin terrori-iskuja Giordano ajatteli, että tulevaisuus on johdonmukainen jatkumo sille, mitä on nyt, ja mitä oli ennen.
– Kymmenen viime vuoden aikana se ajatus on romuttunut. Ranskan terrori-iskut olivat elämäni suurin muutos.
Niiden jälkeen mikään konsertti, kokoontuminen tai julkinen tapahtuma ei ole tuntunut Giordanon mielestä samalta kuin ennen.
Hän uskoo, että maailma on käännekohdassa.
– Minusta tuntuu, että emme enää ymmärrä asioita, joita ympärillämme tapahtuu.
Giordano palaa äärioikeiston nousuun Italiassa ja muualla Euroopassa.
– Italian vallassa oleva äärioikeistolainen liike on todella huono merkki. Se tarkoittaa, että olemme menettäneet osin yhteyden siihen, mitä fasismi oli, ja miten Italia taisteli siitä itsensä ulos. Miten väkivalta generoi lisää väkivaltaa.
Italiassa ajateltiin toisen maailmansodan jälkeen, ettei maalla ole enää koskaan mitään tekemistä fasismin kanssa, Giordano muistuttaa.
– Ei koskaan enää -lause ei enää toimi. Se ei toimi fasismin, atomipommin eikä terrori-iskujen suhteen.
Giordano muistuttaa, että kollektiivinen muistimme on lyhyt. Toisen maailmansodan kauhujen viimeiset elossa olevat todistajat ovat pian kadonneet.
– Maailmassa on sukupolvia, joilla ei ole mitään yhteyttä holokaustiin. 1900-luvun brutaaleimmilla teoilla ei ole enää pian todistajia. Se tulee aiheuttamaan todella suuria ongelmia maailmassa, Giordano sanoo.
Voit keskustella aiheesta 2.11. kello 23:een saakka.