Norjalainen liikemies Hans Gutzeit sai 1800-luvulla idean, joka oli alkusysäys Kotkan kaupungin syntymiselle.
Norjassa ei ollut tarpeeksi raaka-aineita sahan ylläpidolle. Norjalainen liikemies huomasi, että Suomessa riitti puuta, ja näin idea sahasta lähti liikkeelle.
Vuonna 1872 Hans Gutzeit perusti Kotkaan höyrysahan, joka oli valmistuessaan Suomen suurin.
Suomi kuului sahan perustamisen aikaan vielä Venäjän keisarikunnan alaisuuteen. Tsaari Aleksanterin II:n määräämien asetusten vuoksi höyrysahan perustaminen oli mahdollista.
Kotkaan perustettiin 1800-luvulla myös kahdeksan muuta sahaa. Kotkan Matkailuoppaat ry:n opas Marianne Mikola kertoo sahojen olleen merkityksellisiä Kotkan kaupungin synnyn kannalta.
– Olen pohtinut monta kertaa, olisiko Kotkan kaupunkia olemassa, jos sahoja ei olisi perustettu.
Sahan nykyinen omistaja MM Kotkamills kertoi tällä viikolla sulkevansa sahan kokonaan.
Sahan avajaisia juhlittiin ylellisesti
Hans Gutzeit piti ylellisyydestä. Hän toi Helsingin seurahuoneen tarjoilut ja henkilökunnan sahan avajaisiin. Paikalla oli paljon arvovaltaisia vieraita.
– Siellä oli ihan huima meno. Juhlittiin ja ilakoitiin, Marianne Mikola tietää kertoa.
Sahan työntekijät tuotiin Norjasta. Syynä oli se, että aikataulu oli kiireinen ja norjalaiset osasivat käynnistää koneet.
Gutzeit oli Mikkolan mukaan persoonaltaan ystävällinen ja seurallinen. Hän rakennutti työntekijöilleen asuintalot ja piti ylellisiä kesäjuhlia, joihin työntekijät kutsuttiin.
Alussa puuta tuotettiin pääsääntöisesti laivanrakennusta varten. Englanti, Ranska ja Belgia olivat tuolloin suurimpia vientimaita.
Gutzeit jätti Suomen historiaan jäljen
Gutzeit työskenteli Kotkassa kahdeksan vuotta.
– Hän säilytti paikkansa tehtaalla, mutta lähti Pariisiin myyntimieheksi. Hän oli siellä siihen saakka, että jäi eläkkeelle, Mikola kertoo.
Gutzeitin liiketoimet näkyvät tänäkin päivänä. Saha käynnisti Enson toiminnan. Vuonna 1912 Gutzeit osti Enso träsliperi Ab:n. Myöhemmin suomalaisesta Ensosta ja ruotsalaisesta Storasta tuli yhdistymisen tuloksena Stora Enso.
Vaikka Hans Gutzeit ei toiminut yksin ja oli Suomessa alle kymmenen vuotta, hänestä puhutaan yhä.
– Metsäteollisuuden historiasta puhuttaessa Hans Gutzeitin nimi nousee aina ensimmäisenä. Hänestä tuli osakeyhtiön keulakuva, Mikola kertoo.
Sahan ympärille rakentui myöhemmin sellutehdas, paperikone ja jalostuslaitoksia. Tehdasalueelle rakentui 1900-luvun alussa rakennukset, jotka ovat pystyssä yhä tänäkin päivänä. Metsäyhtiö Kotkamills jatkaa alueella edelleen muuta toimintaansa.
Historiallisen sahan sulkeminen surettaa
Viime vuonna saha täytti 150 vuotta ja sitä juhlistettiin Kotkassa avoimin juhlakahvein. Nyt yli 150 vuoden historia on päättymässä, kun saha suljetaan tämän vuoden lopussa. Samalla irtisanotaan 64 työntekijää.
Syyksi sahatoiminnan lopettamiselle ilmoitettiin raaka-aineiden korkea hinta ja sahatavaran myyntihinnan lasku. Sahan pääluottamusmies Valle Niemi kertoo, että historiallisen sahan lopettaminen on asia, jota hän ei pysty vielä täysin käsittämään.
– Saha on ollut elämässäni todella merkittävässä roolissa. Olen työskennellyt sahalla 20 vuotta.
Sahasta merkityksellisen tekee Niemen mukaan se henki, mikä tehtaassa on vallinnut. Saha on työllistänyt ihmisiä läpi vuosikymmenten.
Työntekijät käyvät noutamassa lopputilipaperit maanantaina.
Uutiseen täydennetty tietoa Gutzeitin sahan ja Enson yhteisestä historiasta 6.11.2023 kello 10.56.