Teemu Titolan kotona riittää riemukasta elämää keskellä päivää. Vajaan vuoden ikäinen Ee'đi-Sofia ei malta nukahtaa päiväunille. Hän vain naureskelee isänsä seurassa. Titola on viimeisiä viikkoja vanhempainvapaalla, kun marraskuussa esikoinen aloittaa päivähoidossa.
– Tämä on kyllä ollut hyvä kokemus, kun pääsen näkemään, miten oma tytär kasvaa, kertoo Titola.
Uusimman perhevapaauudistuksen jälkeen vanhempainvapaat tulee käyttää molempien vanhempien kesken.
Uuden lakiuudistuksen myötä erityisesti monen isän perhevapaiden käyttö on lisääntynyt Suomessa, vaikka suurimman osan perhevapaista käyttää edelleen synnyttänyt vanhempi. Perhevapaauudistuksen jälkeen noin joka viides isä ei ollut käyttänyt lainkaan vanhempainvapaita lapsen ollessa 9–12 kuukauden ikäinen. Tämä näkyy myös Saamenmaan tilastoissa. Kelan tilastojen mukaan esimerkiksi Inarin kunnassa isät ovat käyttäneet 15,7 prosenttia vanhempainäivärahoista perhevapaauudistuksen jälkeen. Se on vain vähän enemmän kuin koko valtakunnan tasolla.
Titolan perheessä tasa-arvo oli tärkeää tässä asiassa.
– Kyllä kaikkien pitäisi olla vanhempainvapaalla enemmän. Lapset ovat niin vähän aikaa pieniä. Jos kulkisin työreissuilla, en pääsisi häntä näkemään samalla lailla, sanoo Titola.
Koltansaamen sanakirja kasvoi isän käteen
Titolan perheen kuullessa perheenlisäyksestä he rakensivat omaa kotia Inarin Keväjärvelle. Isälle oli tärkeää, että vaimo ja lapsi voivat hyvin. Lapsen syntyminen valoi vielä enemmän motivaatiota panostamaan omaan yhteiseen kotiin ja tulevaisuuteen.
Lisäksi tuoreelle kolttasaamelaiselle isälle oli tärkeää, että lapsi pääsee kasvamaan saamelaiskulttuuriin.
– Tällä hetkellä hän oppii koltansaamea paljon paremmin kuin minä. Saamelaiskulttuuriin kasvetaan kotona ja perheessä, pohtii Titola.
Kielenoppiminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Teemu Titola opiskeli koltansaamen kielen aikuisiällä. Hän kokee, ettei kielen puhumiseen saa paljonkaan tukea.
– Huomasin, ettei moni puhu koltansaamea täällä, eikä minun perheessänikään ole ketään. Vaimoni puhuu suomea. Minulle on tärkeää, että puhun saamea lapsellemme. Mutta on se ollut hankalaa, toteaa Titola.
Tyttären synnyttyä Titola kulki kotona lähes koko ajan sanakirja kädessään. Lapsiarjen sanasto ei niinkään tullut opintojen aikana tutuksi. Sanoja täytyy etsiä ja varmistaa, jotta kieli olisi mahdollisimman sujuvaa.
– Uskon, että samalla kun puhun näistä asioista, opin myös itse koko ajan enemmän ja hän oppii kielen minulta. Minulle on tärkeää, että puhun hänelle oikein, mutta en tiedä kaikkia sanoja, kertoo Titola.
Uhanalaisen saamelaiskielen puhujat kiven alla
Kaikilla saamelaisperheillä ei ole lähipiirissä ihmisiä, joiden kanssa voisi keskustella omalla äidinkielellä. Titola ymmärsi lapsen synnyttyä, että hänellä on vain yksi sukulainen, joka puhuu uhanalaista koltansaamea hieman, kieli on vain unohtunut vuosien mittaan.
Titoloiden tytär aloittaa päiväkodin pian koltansaamenkielisessä kielipesässä, jossa kieltä puhutaan päivittäin erilaisissa askareissa. Ympärillä on myös lapsia, jotka puhuvat kieltä. Titolan perhe toivoo, että he saavat kielipesän kautta tarvitsemaansa tukea kielenelvytykseen.
– Jos en olisi ollut kotona hänen kanssaan, antaisin kielen kanssa varmaan paljon enemmän periksi, sanoo Titola.
Uutista korjattu 15.11.2023 kello 12:34: Täydennetty Kelan marraskuun tilastoilla. Kelan tilastojen mukaan Inarin kunnassa isät ovat käyttäneet 15,7 prosenttia vanhempainäivärahoista perhevapaauudistuksen jälkeen. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että isistä 15,7 prosenttia on jäänyt kotiin. Otsikko muokattu muotoon Isä jäi kotiin opettaakseen lapselleen uhanalaisen saamen kielen – isien perhevapaat ovat lisääntymässä. Kirjoitimme otsikossa aiemmin, että harva isä hyödyntää perhevapaata.