Helsingin hovioikeuden presidentti Asko Välimaa on silminnähden tyytyväinen mies.
Hän on saanut naputella työhuoneensa nurkassa liki kaksikymmentä ilmoitusta hovioikeuden uusista avoimista työpaikoista.
Hovioikeuden vuosi vuodelta pahentuneen ruuhkan aiheuttama mielipaha on vaihtumassa toiveikkuudeksi.
Tuomioistuimet ovat käyneet ensi vuoden tulosneuvottelut Tuomioistuinviraston kanssa ja pääkaupunkiseudun yleiset tuomioistuimet on huomioitu niissä erityisesti.
Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudelle sekä Helsingin hovioikeudelle on tulossa leijonanosa tuomioistuinlaitoksen ensi vuoden lisärahoituksesta.
Noin sadasta uudesta vakituisesta työntekijästä ne ovat saamassa liki 80.
Pääkaupunkiseudun käräjäoikeudet saavat 60 uutta työntekijää. Puolet heistä palkataan Helsingin käräjäoikeuteen.
Syynä on se, että pääkaupunkiseudulla käsiteltäviä asioita on eniten. Tuomioistuimet ovat ruuhkaantuneet pahoin ja käsittelyajat ovat selvästi pidempiä kuin muissa käräjä- ja hovioikeuksissa.
Rästissä tuhansia juttuja
Suomen suurimmassa käräjäoikeudessa, Helsingin käräjäoikeudessa, odottaa käsittelyä 3 500 rikosasiaa ja 1 000 laajaa riita-asiaa.
Välimaan johtamassa Helsingin hovioikeudessa on rästissä 1 200 juttua. Hovioikeus aikatauluttaa oikeudenkäyntejä ruuhkan vuoksi jo vuosille 2025 ja 2026.
Siitä, minkälaisten juttujen käsittelyjä on siirtynyt vuodelle 2026, voit lukea esimerkkejä tästä jutusta.
Ylijohtaja: Oikeusturvan täytyy toteutua kaikkialla
Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo, että viraston linja henkilöstölisäyksissä on harkittu tarkoin. Käsittelyaikoja on tasattava valtakunnallisesti ja oikeusturva täytyy saada toteutumaan koko maassa.
– Sekä ihmisten että yhteisöjen täytyy olla yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, missä he asuvat ja missä on kotipaikka. Joka paikassa pitäisi saada yhtä joutuisasti juttunsa käsiteltyä.
Jaakkolan mukaan vakituisten työntekijöiden lisäämisellä pystytään katkaisemaan juttujen ruuhkaantuminen ja aloittamaan ruuhkan purkaminen.
– Kysymys on pitkästä projektista. Yhdessä vuodessa ei saada tilannetta korjaantumaan, mutta pitkäjänteisellä työllä uskon, että tämä tilanne saadaan korjaantumaan.
Ensi vuonna palkattavien noin sadan uuden työntekijän lisäksi tuomioistuimet saavat pitää sata tänä vuonna määräaikaisesti hoidettua virkaa.
Asko Välimaa on laittanut Helsingin hovioikeuden virkoja hakuun hyvissä ajoin, vaikka lupa niiden täyttämiseen saadaan lopullisesti vasta, kun eduskunta on hyväksynyt ensi vuoden budjetin määrärahat ja Tuomioistuinviraston johtokunta on vahvistanut jaon.
Jaakkola arvioi, että rekrytointi ei ole helppoa.
– Osaavan, ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen tulee olemaan haaste. Varmasti myös muut toimijat oikeushallinnon alalla kamppailevat samasta työvoimasta.
Helsingin käräjäoikeuden uusista työntekijöistä yli puolet on kansliahenkilöstöä.
Mikä ruuhkautti maan suurimman hovioikeuden?
Asko Välimaan mukaan Helsingin hovioikeuden toimintaa hiertävä jutturuuhka on kasvanut pikkuhiljaa.
Hän sanoo, että oikeuteen on tullut noin vuosikymmenen ajan joka vuosi 100–200 juttua enemmän kuin mitä juttumäärään nähden liian pienellä henkilökunnalla on pystytty ratkaisemaan.
Pääkaupunkiseudulla on myös muuta maata enemmän laajoja ja vaativia rikos- ja riitajuttuja. Lisäksi vieraskielisten osuus on suurempi ja tulkkausta tarvitaan paljon.
– Pääkaupunkiseudulla ylipäätänsä käsittelyajat ovat pitkiä. Ne ovat poliisilla pitkiä, syyttäjällä pitkiä, käräjäoikeudessa pitkiä ja sitten vielä meillä pitkiä.
– Kun nämä lasketaan yhteen, niin meillä on paljon pidemmät käsittelyajat pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa.
Pääkäsittelyn peruuttamisesta vuoden lisäviive
Hovioikeudessa pääkäsittely menee Välimaan mukaan yli vuoden tai puolentoista vuoden päähän siitä, kun jatkokäsittelylupa myönnetään. Kiireellisyysperusteet on määritelty laissa ja hovioikeuden työjärjestyksessä.
Ei ole tavatonta, että hovioikeudessa puidaan tavanomaisia rikoksia, jotka ovat tapahtuneet jo useita vuosia aiemmin.
Rikosjutuissa, joissa järjestetään pääkäsittely, keskimääräinen käsittelyaika on 1,5 vuotta.
– Se on todella valitettavaa. Me emme voi sille mitään. Me teemme niin paljon töitä kuin pystymme ja ratkaisemme asioita niin paljon kuin voimme.
Osa sovituista istunnoista joudutaan peruuttamaan, kun saliin ei saada kaikkia käsittelyssä tarvittavia henkilöitä. Uutta istuntopäivää ei ole helppo löytää.
– Se on hirveä tilanne, että katsotaan vuoden päästä seuraavaa aikaa.
Välimaan mukaan hovioikeudessa on myös pulaa istuntosaleista. Hän sanoo pohtineensa, olisiko saleja syytä ”ylibuukata” samoin kuin lentoyhtiöt lentokoneita.
Kantelut ja kiirehtimispyynnöt työllistävät
Välimaa sanoo, että hovioikeudessa on vireillä paljon uudistuksia toiminnan tehostamiseksi, mutta ruuhkan vuoksi niitä on vaikea viedä läpi. Ruuhka myös ruokkii itseään.
– Tulee kanteluita ja kiirehtimispyyntöjä, joihin me vastaamme ja ratkomme niitä. Se ei vie asiaa yhtään eteenpäin.
Oikeudenkäyntien aloittamista siirretään myöhemmäksi myös siksi, että hovioikeus panostaa tuomioiden antamiseen aiempaa nopeammin niissä jutuissa, jotka on jo istuttu.
Lain mukaan hovioikeuden tulisi pääsääntöisesti antaa tuomio 30 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymisestä.
Helsingin hovioikeudessa määräaika on ylittynyt jatkuvasti. Apulaisoikeusasiamies arvosteli tilannetta ankarasti viimeksi joulukuussa 2022.
Välimaan laskujen mukaan hovioikeus saisi ruuhkan purettua kokonaan, jos viiden vuoden ajaksi voitaisiin palkata lisää 15 tuomaria, 5 esittelijää ja 5 työntekijää kansliaan. Aivan näin paljoa ei siis ole luvassa.
– Mutta uskoisin, että ollaan erittäin hyvillä vesillä, arvioi Välimaa.