Käsitys verojen maksamisen tärkeydestä yhdistää suomalaisia vuodesta toiseen.
Verohallinnon syys-lokakuussa teettämän asennetutkimuksen mukaan 71 prosenttia maksaa veronsa mielellään.
Kun arvioitiin väittämiä, joiden mukaan verojen maksaminen on tärkeää hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi, tai kansalaisvelvollisuus, samaa mieltä olevien osuus lähentelee sataa prosenttia. Näin ajattelee 94 prosenttia vastaajista.
Kaikki eivät hihku riemusta veroja maksaessaan. Vastaajista noin kuudennes ei maksa verojaan mielellään, ja runsas kymmenesosa suhtautuu verojen maksamiseen neutraalisti.
Verohallinnon käyttäytymisstrategin Jori Grymin mukaan tulos kiteyttää suomalaisten asenteet. Verot maksetaan, vaikkei se aina makealta maistuisikaan.
– Tulos on hyvin samanlainen kuin aikaisempina vuosina. Suomessa on korkea luottamus verohallintoon ja verojärjestelmään. Niin sanottu veroroti on tosi korkealla. Ihmiset maksaa veronsa mielellään, tekevät sen velvollisuudentunteesta ja kokevat että järjestelmä toimii, Grym summaa.
Helsinkiläinen Kirsi Blom on koiralenkillä. Hän pitää 94 prosentin tulosta yllättävänä, kun sitä vertaa ympärillä pyörivään verokeskusteluun.
– No kyllähän se yllättää, koska aina nuristaan ja puristaan, että verotetaan liikaa. Mutta sitten kun mietitään, mihin verot menevät, niin ihmiset pitävätkin niitä tärkeänä. On silti yllättävää, että noin moni on sitä mieltä että verot ovat hyvä asia, Blom pohtii.
Veroärtymys väheni 10 vuodessa
Verot herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Yli viidesosaa maksettujen verojen määrä suututtaa tai turhauttaa usein. Paha mieli verojen maksamisesta jää 13 prosentille.
Toisaalta 56 prosenttia tuntee tyytyväisyyttä, koska voi veroja maksamalla antaa yhteiskunnalle jotain takaisin.
Aki Soisalo ei näe ristiriitaa siinä, että osaa vastaajista verojen maksaminen voi harmittaa, mutta he silti pitävät niitä tärkeänä.
– Ei yllätä ei. Meillä on hemmetin iso kunnallinen ja valtiollinen sektori. Se pitää jollain tavalla rahoittaa.
– Pattiin voi ottaa, jos kokee epäoikeudenmukaisena sen, että maksaa itse enemmän veroja kuin joku toinen. Että joku osaa väistää veroja paremmin, Soisalo pui.
Kymmenessä vuodessa tyytymättömien osuus on pienentynyt selvästi.
Kymmenen vuotta sitten väitteestä ”Maksan mielelläni veroni” oli eri mieltä 28 prosenttia vastaajista. Nyt osuus on 17 prosenttia eli se on pienentynyt 11 prosenttiyksikköä.
Veromyönteisyyden vankistumista vuosi vuodelta voi Verohallinnon Jori Grymin mielestä pitää hienoisena yllätyksenä. Sitä eivät näytä heilauttavan politiikan tai talouden suhdanteet saati sodat tai globaali koronapandemia.
– Se pysyy korkealla tasolla ottaen huomioon, että nyt on pari sotaa päällä, juuri on yhdestä pandemiasta selvitty, ja uutisista välittyy kaoottinen maailma. Mutta se luottamus ja myönteisyys on siellä vieläkin, Grym sanoo.
Samalla mielikuva julkisesta sektorista on huonontunut. Myönteinen kuva julkisesta sektorista on 55 prosentilla vastaajista. Osuus on laskenut vuodessa neljä, ja kahdessa vuodessa peräti yhdeksän prosenttiyksikköä.
Veronkierron hyväksyy entistä harvempi
Suomalaisten suhtautuminen veronkiertoon on jonkin verran kiristynyt. Vastaajista 84 prosenttia on sitä mieltä, että veronkierto on aina väärin.
Selvin muutos edellisvuoteen näkyy suhtautumisessa pimeän työn tekemiseen ja palvelujen ostamiseen ilman kuittia. Sen hyväksyy alle kymmenes vastaajista.
Maria Leppilahti onnittelee suomalaisia kuultuaan asennekyselyn tuloksen. Hän on asunut 20 vuotta niin Etelä-Amerikan maissa kuin Espanjassa.
– Olen asunut äärimmäisen korruptoituneissa maissa ja nähnyt ihmisten valtavan turhautumisen siihen, kun korruptio ulottuu ihan joka tasolle.
Leppilahden mielestä suomalaisten veromyönteisyys kumpuaa luottamuksesta systeemiin.
– En itsekään mielelläni maksaisi veroja monessa muussa maassa, koska en haluaisi olla typerä ja hyväksikäytetty, mutta Suomessa mielelläni, koska täällä pitkälti luotan järjestelmään.
Oletko sinä iloinen veronmaksaja? Voit keskustella aiheesta 5.11. kello 23:een saakka.