Suomen kirjasäätiö on julkistanut ehdokkaat tämän vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.
Ehdokkaat valitsi lautakunta, johon kuuluivat tänä vuonna bloggaaja Kirsi Ranin, elokuvatuottaja Ilkka Matila ja kirjakauppias, galleristi Eira Sillanpää.
Lautakunta sai luettavakseen yli 150 romaania, joiden joukosta valikoitui kuusi ehdokaskirjaa.
Voittajan valitsee taiteilija, professori Jorma Uotinen.
Tässä jutussa esitellään ehdokkaat ja lautakunnan perusteluja.
Antti Hurskainen: Suntio (Siltala)
Antti Hurskainen aloitti kirjailijanuransa esseillä, mutta siirtyi myöhemmin romaanien pariin. Suntio on Hurskaisen kolmas romaani.
Kuten kirjan nimestäkin voi päätellä Suntio sijoittuu kirkon maailmaan. Päähenkilöinä ovat suntio ja kirkkoherra, jotka käyvät pohdiskelevaa dialogia. Romaanin jälkimmäinen osa on kirjoitettu epistolamaisesti kirjemuotoon.
Lautakunnan mukaan usko, toivo ja rakkaus ovat kristillisen opin vahvoja teemoja, joita harvoin tuodaan esiin nykykirjallisuudessa. Teos uskaltaa tarttua niihin ja kyseenalaistaa luterilaisen kirkon virkamiesmäisen suhteen uskoon.
Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia (Siltala)
Sirpa Kähkönen on ollut aiemmin neljä kertaa Finlandia-ehdokkaana. Parhaiten Kähkönen tunnetaan Kuopio-sarjastaan.
Myös 36 uurnaa sijoittuu osittain Kuopioon, sillä se kertoo Kähkösen suvusta ja ennen kaikkea äidistä. Kirjassa käsitellään vaikeaa äitisuhdetta. Ote on kuitenkin lämmin ja ymmärtävä. Omakohtaisessa romaanissa Kähkönen on löytänyt uudenlaisen kerrontatavan.
Lautakunta kiittää, miten Sirpa Kähkösen vahva, avarakatseinen kertojaääni rakentaa siltaa sukupolvien välisen kuilun yli. Väkevässä teoksessa menneisyyden taakat ja haavat nivoutuvat historian käännekohtiin.
Iida Turpeinen: Elolliset (S&S)
Kirjallisuudentutkija Iida Turpeisen esikoisteos on ollut syksyn kirjatapauksia. Ensimmäinen painos loppui kustantajalta viikon sisällä julkaisusta.
Romaanissa seurataan yhden eläinlajin, stellerinmerilehmän, sukupuuttoon kuolemista. Turpeinen yhdistää tarinaansa sulavasti tutkimustietoa. Kirjassa seurataan ihmis- ja eläinkohtaloita kolmelta vuosisadalta. Se tuo inhimillisellä tavalla esiin ihmiskunnan ajattelemattomuuden.
Lautakunnan jäsenissä kirja herätti halun mennä Luonnontieteelliseen museoon: ”Elolliset tekee tuntemattomasta luontokappaleesta niin elävän, että lukijana haluaa mennä museoon hengittämään samaa ilmaa luurangon kanssa.”
Miki Liukkonen: Vierastila (WSOY)
Heinäkuussa kuolleen Miki Liukkosen romaani julkaistiin postuumisti syyskuussa. Liukkonen ehti kirjoittaa kirjan täysin valmiiksi ennen kuolemaansa. Finlandia-palkinnon säännöt mahdollistavat edesmenneen kirjailijan asettamisen ehdolle. Aiemmin näin tapahtui vuonna 2016, kun Seita Vuorela oli ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.
Miki Liukkosen Vierastilan kerronta on vuolasta ja hyvin runsasta. Tosin tässä teoksessa sivuja on maltillisesti vain hieman yli 500. Vaikka kirjan tapahtumat ja henkilöt ovat absurdeja ja enemmän tai vähemmän sekavia, on Liukkosen teksti viiltävän terävää.
Lautakunnan mukaan Vierastila on pirstaleinen runsaudensarvi, jossa ulkopuolisuutta, rakkauden kaipuuta, mielen järkkymistä ja syvää inhimillisyyttä kuvataan mestarillisella kirkkaudella.
Laura Gustafsson: Mikään ei todella katoa (Like)
Laura Gustafsson on kirjailija ja näytelmäkirjailija. Hän on myös tehnyt taideprojekteja kuvataiteilija Terike Haapojan kanssa. Teoksissa tutkitaan maailmanhistoriaa eläinten näkökulmasta.
Eläinten oikeudet ovat aiheena myös ehdokasromaanissa Mikään ei todella katoa. Gustafssonin kuudes romaani kertoo vihaisesta ja turhautuneesta eläinaktivistista, joka saa iloa elämäänsä naapurin koirasta. Öisin päähenkilö tekee kuvauskeikkoja tuotantoeläintiloille. Teoksessa kuvataan tuotantoeläinten karua elämää, mikä tekee kirjan sanomasta väkevän.
Lautakunta kiittää romaanin vimmaisuutta. Kylmien, kammottavien faktojen ja taitavan kerronnan kudelma pohtii kuinka toimia, kun mikään ei tunnu muuttuvan parempaan.
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Kuurupiilon anatomia (Atena)
Pasi Ilmari Jääskeläinen on jyväskyläläinen äidinkielenopettaja, joka on tehnyt pitkän uran kirjailijana. Jääskeläinen kirjoittaa spekulatiivista fiktiota.
Kuurupiilon anatomia vie Marrasvirran kaupunkiin, joka on tuttu Jääskeläisen aiemmista kirjoista. Eletään aikaa, jolloin punkkarit ja skinheadit ottavat yhteen. Kirjan nimi viittaa sisarusten leikkiin, jossa toinen katoaa.
Lautakunnan mukaan romaani kuvaa onnistuneesti seksuaalisuuden monia muotoja ja hyväksyvän katseen merkitystä. Kuurupiilon anatomian ytimessä on mysteeri, jonka ratkaiseminen vie lukijan omalakiseen ja taianomaiseen maailmaan.
Katso koko ehdokasjulkistus alta.
Muut Finlandia-ehdokkaat valittiin aiemmin
Aiemmin tällä viikolla on julkistettu tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat.
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vievät sotaan ja naisvankilaan
Kaikkien kategorioiden Finlandia-voittajat selviävät 29. marraskuuta klo 19 alkaen. Palkintojuhlaa voi seurata Ylen TV1: ssä ja Areenassa.