Työntekijöistä tehtävien turvallisuusselvitysten määrä on kasvanut kolmanneksella viidessä vuodessa. Suojelupoliisi (Supo) teki 61 000 turvallisuusselvitystä vuonna 2017. Viime vuonna luku oli jo 97 000.
Taustalla on Ukrainan sota ja hybridivaikuttamisen uhka: kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeissä tehtävissä olevien henkilöiden taustat ja sidonnaisuudet on haluttu selvittää.
Supon turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski sanoo, että turvallisuusselvityksiä on hiottu vastaamaan muuttunutta turvallisuustilannetta. Ensinnäkin selvityksen kohteena olevien ihmisten haastatteluja on lisätty. Lisäksi ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisiä on lisätty 40 prosentilla tänä vuonna.
Hanskin mukaan riskinä on, että ei-demokraattiset ja oikeusvaltioperiaatteista piittaamattomat valtiot saattavat pakottaa kansalaisiaan toimimaan Suomea vastaan. Painostuskeinona saatetaan käyttää sukulaisia, omaisuutta tai kansalaisuutta.
– Näissä tapauksissa on tärkeä huomata, että kyse ei ole aina siitä, että nämä henkilöt olisivat yrittäneet tehdä jotain pahaa. Heihin vain liittyy ominaisuus, joita autoritääriset valtiot voivat käyttää hyväkseen, Hanski sanoo.
Vesihuollosta vastaava HSY aloittamassa taustojen tarkistuksen
Pääkaupunkiseudun vesi- ja jätehuollosta vastaava Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on yksi toimijoista, joka on juuri aloittamassa henkilöstönsä taustojen selvittämisen.
HSY on parhaillaan hakeutumassa Suojelupoliisin henkilöturvallisuusselvitysten asiakkaaksi. Sitä ennen organisaation turvallisuusprosessien täytyy olla kunnossa, liittyen esimerkiksi kulunhallintaan tai turvaluokiteltuihin tiloihin tai tietoon.
HSY:n turvallisuuspäällikön Veli-Pekka Vuorilehdon mukaan vesi- ja jätehuoltoon ei tällä hetkellä kohdistu konkreettista uhkaa. Henkilöstön taustat tutkitaan niin laajasti, kuin mitä ”lainsäädäntö antaa myöten”.
– Tämä on meidän omaa riskienhallintaa ja varautumista yleiseen turvallisuustilanteeseen, Vuorilehto sanoo.
Keväällä turvallisuusselvityksissä oli ruuhkaa, joka johtui osittain Supon muutosta Helsingin Punavuoresta väliaikaisiin tiloihin Katajanokalle.
Tämä osui samaan saumaan kuin se, että kriittisen infran ja kansallisen turvallisuuden toimijat halusivat tarkistaa henkilöstönsä taustat. Esimerkiksi poliisi päätti teettää turvallisuusselvitykset koko henkilöstöstään.
– Kun Venäjän hyökkäys alkoi, olimme kriittisimpiin infran haltijoihin yhteydessä ja kehotettiin heitä tarkistamaan, että heidän turvallisuusselvityksensä ovat ajan tasalla, eli he pyytävät oikeantasoisia selvityksiä ja pitävät ne voimassa, sanoo Supon Hanski.
Turvallisuusselvitys on voimassa viisi vuotta. Sen aikana on nuhteettomuusseurantaa eli Supo seuraa aktiivisesti sitä, joutuuko työtekijä tekemisiin poliisin tai muiden viranomaisten kanssa.
Pahin ruuhka turvallisuusselvityksissä on nyt kuitenkin jo takanapäin ylitöiden ja kahdeksan uuden käsittelijän palkkaamisen ansiosta.
– Tällä hetkellä olen tyytyväinen siihen, että Suomessa kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisissä tehtävissä olevilla ihmisillä on pääsääntöisesti voimassa oleva turvallisuusselvitys, Hanski sanoo.
Turvallisuusselvitysten määrä tulee jatkossa pysymään korkealla. Taustalla ovat kaksi tuoretta EU-direktiiviä, joita Suomi on parhaillaan viemässä lainsäädäntöönsä: kriittisen infran suojaamista koskeva SER-direktiivi sekä kyberturvallisuuden NIS2-direktiivi.
Näitä asioita Fingridin henkilöstöstä on löytynyt
Itämeren kaasuputken ja tietoliikennekaapelin rikkoutumista on epäilty tahalliseksi teoksi ja hybridivaikuttamiseksi.
Suomen sähkönsiirron kantaverkosta vastaavan Fingridin turvallisuustoimiin sillä tai Venäjän aloittamalla sodalla ei ole juuri ollut merkitystä. Yritysturvallisuuspäällikkö Vesa Syrjälän mukaan Fingrid on selvittänyt henkilöstönsä taustat jo ennen Ukrainan sotaa.
– Me olemme vuosikausia harjoitelleet varautumista. Tietysti kun tilanteet toimintaympäristössä muuttuvat, päivitämme tarvittaessa toimenpiteitä, Syrjälä sanoo.
Suojelupoliisi ilmoittaa työnantajalle, jos henkilön taustalta löytyy jotain huolestuttavaa. Lopullisen päätöksen palkkaamisesta tai työsuhteen jatkosta tekee työnantaja.
Syrjälän mukaan turvallisuusselvityksissä ja niitä seuraavassa nuhteettomuusseurannassa on ilmennyt hyvin vähän mitään sellaista, mihin pitäisi reagoida. Ketään ei ole myöskään jätetty palkkaamatta turvallisuusselvityksen tulosten takia.