Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hallituksen esittämät leikkaukset lisäävät lapsiköyhyyttä koko maassa. Tämä selviää Suomen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten uusista laskelmista.
Niiden mukaan ensi vuonna köyhyysrajan alapuolella on lähemmäs 140 000 lasta. Tämä on noin 17 000 lasta enemmän kuin tänä vuonna.
Pienituloisiksi määritellään henkilöt, joiden kotitalouden tulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia yhteiskunnan mediaanituloista.
Lapsiköyhyyden kasvu on korkeimmillaan Päijät-Hämeessä, jossa 790 lasta putoaa köyhyysrajan alle. Muutos tähän vuoteen tulee olemaan 2,2 prosenttia.
Laskelmissa on otettu huomioon hallituksen linjaamat indeksijäädytykset, työttömyysturvan porrastus, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poisto, suurin osa asumistuen leikkauksista sekä lapsilisien korotukset.
Maakuntakohtaisiin eroihin Sosten erityisasiantuntija Anna Järvisen mukaan vaikuttaa erityisesti kunnan työllisyysaste.
– Myös se, kuinka paljon ja millaisia lapsiperheitä alueelta löytyy, vaikuttaa köyhyystasoon. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä on enemmän pienituloisuutta.
Köyhyydellä voi olla kauaskantoiset vaikutukset
Toimeentulon tarve kasvaa kaikissa kunnissa leikkausten seurauksena, ja Järvinen pitää sitä huolestuttavana.
Hänen mukaansa esimerkiksi 90-luvun lama-ajan lapsia koskevissa tutkimuksissa on todettu, että vanhempien toimeentulotuen saaminen lisää todennäköisyyttä siihen, että myös heidän lapset joutuvat aikuisina hakemaan tukea.
Tutkimuksissa olleilla lapsilla havaittiin myös muun muassa rikollisuutta ja mielenterveyden ongelmia. Myös toisen asteen koulutus saattaa jäädä suorittamatta, joka vaikuttaa työllistymiseen.
– Kun terveydenhuollon ja lastensuojelun palveluita tarvitaan tilanteiden korjaamiseen, tulee se myös yhteiskunnalle kalliiksi, kertoo Järvinen.
Itlan tutkimusprofessorin Tiina Ristikari arvioi, että hallituksen leikkaukset tulevat pitkällä tähtäimellä aiheuttamaan lisäkustannuksia.
Hän toivoo, että leikkauksia tehdessä varmistettaisiin, että ne eivät käy mahdottomiksi.
– Leikkaukset heikentävät usein jo valmiiksi heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia perheitä, Ristikari toteaa.
Perheet kokevat syyllisyyttä tilanteestaan
Lapsuusajan pitkittynyt köyhyys näkyy voimakkaasti lasten arjessa. Tutkimusprofessori Ristikarin mielestä inhimillisyyden hinta on kaikista suurin.
– Lapsi saattaa kokea ulkopuolisuuden tunnetta suhteessa kavereihin ja omiin sukulaisiin. Pohditaan pystyykö tekemään samoja asioita kuin toiset kuten harrastamaan tai käymään synttäreillä.
Ristikarin mukaan vanhemmat kokevat usein heikosta taloudellisesta tilanteesta syyllisyyttä, mutta sama tunne voi olla myös lapsella. Vanhempien on tärkeä korostaa lapselle, että tilanne ei johdu hänestä eikä edes vanhemmista.
– Apua kannattaa hakea tarpeen tullen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta myös stigma köyhyyden ympäriltä vähenisi, Ristikari toteaa.
Oletko joutunut näkemään nälkää perheesi köyhyyden vuoksi?
Yle tekee juttua aiheesta. Voit kertoa kokemuksesi toimitukselle tällä lomakkeella: