Rovaniemen kaupungin menot ylittävät tulot miljoonilla euroilla ensi vuonna. Kaupungin menot kasvavat kunta-alan palkkojen ja korkojen nousun, sekä inflaation vuoksi. Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio sanoo, että menot kasvavat, vaikka kunnan toiminta pysyisi ennallaan, ja lisätuloja on vaikea löytää.
Kaupungin tuloista suurin osa on verotuloja ja menoista suurin osa on henkilöstömenoja. Valtionosuuksien osuus tuloista väheni sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueelle.
Veroja Rovaniemellä ei haluta korottaa tulopuolen korjaamiseksi.
– Juuri on tapahtunut rakennemuutos hyvinvointialueiden myötä. Ensin täytyy saada oma koneisto kuntoon, ja sitten myöhemmin miettiä veron korotustarvetta. Minusta talous saadaan näillä omilla toimilla tasapainoon, Vainio sanoo.
Kaupunki ei odota saavansa sähkön myynnistä aiempien vuosien suuria tuloja. Vuonna 2021 Rovaniemen kaupunki teki 12 miljoonaa euroa ylijäämää. Viime vuonna kaupungin tilinpäätös oli 2,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta kaupunkikonsernin tilinpäätös oli noin 22 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mihin vaikutti merkittävästi Napapiirin energia ja vesi Neven sähkönmyynnillä tekemä voitto.
Koulupuolen säästöesityksiä kaatui
Ensi vuodelle etsitään säästöjä. Kaupungin kaikesta palvelutuotannosta valtaosan, noin 85 prosenttia, muodostavat sivistys- ja hyvinvointipalvelut, joten säästöyritykset kohdistuvat sinne painavina. Sivistystoimessa olisi ollut tarve 4,4 miljoonan euron leikkauksille, jotta annetussa menokehyksessä olisi pysytty. Sivistyslautakunta kuitenkin hyväksyi lopulta säästöjä 1,7 miljoonan euron edestä.
– Koko kaupunkiorganisaatio on ponnistellut yhdessä sen eteen, että velvoittavaan määrärahakehykseen päästään ensi vuoden osalta. Kaikkia säästökohteita ei kuitenkaan voida toteuttaa yhden vuoden aikana, joten sopeuttaminen jakautuu väistämättä usealle vuodelle, Vainio sanoo.
Vainion budjettiesityksessä ensi vuoden talousarvio olisi reilut 4,25 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suunnitelmakaudella 2024 - 2027 talous saataisiin esityksen mukaan tasapainoon.
Koululaisten määrä vähenee
Kouluikäisten määrä vähenee Rovaniemellä arvion mukaan 700 oppilaalla vuosien 2024 - 2027 aikana. Tämän voi odottaa vaikuttavan tulevaisuudessa kouluverkkoon, ja opetushenkilöstön määrään. Kuitenkin kaupunki on vuosien odotuksen jälkeen aloittanut kahden suuren koulun, Vaaranlammen ja Napapiirin, rakentamisen. Lisäksi sairaalakoululle rakennetaan uudet tilat. Yhdessä nämä maksavat noin 77 miljoonaa euroa.
Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja Antti Lassila sanoo, etteivät kaksi suurta kouluinvestointia ole virhe siitä huolimatta, että oppilasmäärät laskevat kaupungissa.
– Uudet koulut on päätetty rakentaa jo aikaisemmin. Niille on tarvetta. Suoranaisesti syntyvyyden laskeminen ei kohdistu mihinkään yksittäiseen kouluun, vaan laajalle alueelle. Se mitä siitä sitten rakenteellisesti seuraa jonkin ajan kuluttua, jää nähtäväksi, mutta kaikkien näiden isojen koulujen käyttöaste on hyvä, Lassila vakuuttaa.
Uusi uimahalli odottaa päätöksiä
Ensi vuonna on alkamassa myös pitkään tyhjillään olleen kaupungintalon peruskorjaus. Ulla-Kirsikka Vainio kuvaa lähivuosien investointeja historiallisen suuriksi. Niihin kaupungin on nostettava lisää lainaa yhteensä 212 miljoonaa euroa vuoteen 2027 ulottuvalla suunnittelukaudella. Kuntakonsernin lainamäärä on nousemassa ensi vuonna 5670 euroon asukasta kohden ja vuonna 2027 lainamäärä olisi 6427 euroa asukasta kohden.
Uutta uimahallia ei tämän suunnitelmakauden investoinneissa näy. Miksi?
– Me tarvitsemme Rovaniemellä päätöksiä uimahallia koskien. Ensin täytyy löytää uimahallille tontti. Sitten kun se varmentuu, lähtee tarkempi suunnittelu liikkeelle, Vainio vastaa.
Rovaniemellä ei siis ole päätetty, että uimahalli rakennettaisiin urheiluopiston yhteyteen sille jo raivatulle alueelle.