Itä-Suomessa asuva henkilö suoritti asevelvollisuuslain mukaisen varusmiespalveluksen 1990–luvulla ja siirtyi sen jälkeen saman lain perusteella reserviin. Tuolloin hän oli juridisesti mies.
Myöhemmin hän korjasi sukupuolensa ja hänestä tuli juridisesti nainen. Vuonna 2022 hän haki Puolustusvoimien aluetoimistolta, että hänen henkilökohtainen asevelvollisuutensa lakkautetaan ja hänet poistetaan reservistä.
Aluetoimisto ei pitänyt vaatimusta lainsäädännöllisesti mahdollisena, koska asevelvollinen oli jo suorittanut varusmiespalveluksen kokonaan ja siirretty reserviin.
Aluetoimisto rinnasti hakijan naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneisiin, jotka siirtyvät reserviin asevelvollisten tavoin. Näin on Maavoimien esikunta määrännyt.
Nainen valitti aluetoimiston hylkäävästä päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Oikeus ratkaisi asian marraskuussa. Ratkaisun mukaan aluetoimiston päätös johti sukupuoli-identiteettiin perustuvaan syrjintään.
Oikeus äänesti päätöksestä 3–1
Asevelvollisuuslaissa tai naisten asepalvelusta koskevassa laissa ei ole säännöstä sukupuolensa korjanneiden asemasta. Hallinto-oikeuden mielestä säännösten puuttuminen ei voi olla peruste laissa turvattujen oikeuksien toteutumiselle.
Oikeuden enemmistön mukaan tapauksessa oli kyse ennen kaikkea siitä, oliko aluetoimiston päätös tasa-arvolain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain vastainen.
Tuoreen lain mukaan vahvistettua uutta sukupuolta on pidettävä henkilön sukupuolena sovellettaessa muuta lainsäädäntöä eli myös asevelvollisuuslakia.
Oikeus pitää Puolustusvoimien määräystä ristiriitaisena lain kanssa, kun se rinnastaa valittajan naisiin, jotka ovat suorittaneet naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Valituksen tekijä ei ollut sellaista suorittanut.
Oikeus pitää asevelvollisuutta ja reserviläisasemaa toisiinsa kytkeytyneenä. Koska asevelvollisuuslaki ei enää koske naista, hänen ei enää voida katsoa kuuluvan reserviin. Muu tulkinta johtaisi siihen, että valittaja ei tulisi kohdelluksi lain edellyttämällä tavalla sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti.
Hallinto-oikeus katsoo, että aluetoimisto ei voinut esittämillään perusteilla hylätä valittajan hakemusta. Siksi se kumoaa päätöksen ja aluetoimiston on uudessa käsittelyssä sovellettava voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Päätös ei ole lainvoimainen.