Ruokavirasto kartoittaa parhaillaan turkistarhoja yksi kerrallaan selvittääkseen lintuinfluenssan esiintymistä. Minkkitarhat on jo käyty läpi ja kettutarhojen kartoitukset alkoivat viime viikolla.
Tutkinta tapahtuu verinäytteistä, joista tutkitaan vasta-aineet. Ruokaviraston mukaan menetelmässä tutkitaan näytteessä olevien vasta-aineiden sitoutumista influenssa A-viruksen HA-proteiiniin, joka on samaa alatyyppiä kuin turkistarhoilta eristetty virus. Testi tunnistaa H5-viruksen vasta-aineet tarkasti.
Käytännössä siis tarhalta otetaan verinäytteitä, joista ei tutkita suoraan H5N1-virusta, vaan sen vasta-aineita.
Turkistuottajien järjestö on kritisoinut tutkintatapaa.
– Viranomaisten siirtyminen vasta-ainetestaukseen ja yksittäisistä positiivisista tuloksista määrätyt rankat pakkokeinot ajavat lopettamaan suuria määriä terveitä eläimiä ja uhkaavat yrittäjien omaisuuden suojaa, toteaa Fifurin viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen.
Nissinen kertoo Ylelle, että kansainvälisesti ei ole tutkimustietoa, miten pitkään vasta-aineet näkyvät turkiseläimillä ja voivatko ne periytyä emosta pentuun.
Tuhansia eläimiä siis voidaan lopettaa pelkästään sillä perusteella, että yhdeltä eläimeltä löytyy positiivinen vasta-ainetulos.
Asiasta on kirjoittanut Svenska Yle.
Vasta-aine kertoo viruksen visiitistä
Alkusyksyn aikana eläimiä testattiin vielä PRC-testeillä, jolloin löydettiin H5N1-virusta kantavat eläimet.
Ruokavirasto perustelee vasta-ainetesteihin siirtymistä sillä, että laajoissa kartoituksissa toisenlainen testaaminen on haastavaa ja aikaa vievää. Testaaminen vaatisi aivo- tai elinnäytteiden ottoa. Siksi päädyttiin nopeampaan vaihtoehtoon ottaa eläimiltä verinäytteet ja tutkia vasta-aineet.
– Veri on helpompi saada ja tutkia siellä kentällä jo. Saadaan myös mahdollisimman nopeasti tehtyä tämä kartoitus, kun tässä myös aikaa vastaan juostaan, perustelee Ruokaviraston tutkimusprofessori Tuija Gadd.
Mutta mitä se vasta-aine kertoo?
– Vasta-aine kertoo, että yksilö on ollut tekemisissä viruksen kanssa eli että tarhalla on ollut virusta tai on vieläkin. Eli on mahdollista, että virus pyörii siellä edelleen, toteaa Gadd.
On myös mahdollista, ettei virusta enää tilalla ole, koska se voi näkyä veressä useita kuukausia.
– No sekin on mahdollista, myöntää Gadd.
Samalla hän muistuttaa, ettei virus ole Suomesta kadonnut. Lintuinfluenssa leviää tarhoille linnuista, joista on edelleen viime viikkoinakin löytynyt virusta.
Toistaiseksi parempaa tutkimusmenetelmää ei ole, jolla saataisiin nopeasti ja kattavasti arvioitua turkistarhojen lintuinfluenssatilanne.
– Siihen tulokseen on tultu, että se on realistisin vaihtoehto menetelmistä, sanoo Gadd.
Paine ja huoli on todellinen
Svenska Yle kysyi asiaa myös Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahdelta. Hän ei pidä Ruokaviraston menetelmää mitenkään vääränä.
– Luulen, että tässä on tarkkaan mietitty, mitä on mahdollista tehdä ja minkä tason riskin kanssa ollaan valmiita elämään, toteaa Vapalahti.
Vapalahti näkee, että vasta-aineiden etsintää voidaan pitää hyväksyttävänä oikotienä, kun asialla on suhteellisen kiire.
– Jokaista yksittäistä eläintä on mahdotonta tarkistaa, sillä tiloilla voi olla useita kymmeniä tuhansia eläimiä. Mitkä toimenpiteet ovat parhaita? Se ei ole helppo kysymys päättää, sanoo Vapalahti Svenska Ylelle.
Kartoituksella on kiire siksi, että halutaan mahdollisimman nopeasti tietää, miten paljon virusta mahdollisesti vielä tarhoilla on. Yksi kiireen tekevä asia on myös se, että influenssakausi lähestyy ja ihminen voi viedä influenssan tarhalle, jossa se voi yhdessä lintuinfluenssaviruksen kanssa muuntautua todella vaaralliseksi.
Gadd muistuttaa, että paine ja huoli on oikeasti olemassa. Viranomaiset työskentelevät sen eteen, ettei seuraava pandemia lähde liikkeelle Suomesta. Toistaiseksi lintuinfluenssaa ei ole todettu ihmisissä Suomessa.