Yhteensä 11 pohjalaista turkistarhaajaa on valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen Ruokaviraston päätöksistä lopettaa turkiseläimiä lintuinfluenssan takia.
Yksi lopettamispäätöksen kumoamista hakenut on kauhavalainen Mikko Mäkipelkola. Hän yrittää vielä pelastaa oman tarhansa arvokkaita siitoseläimiä.
Hänen tilaltaan on tähän mennessä lopetettu 20 000 ketunpentua ja 1 000 supikoiranpentua. Ruokaviraston määräyksen mukaan kaikki eläimet pitäisi tarhalta lopettaa.
– Pahaltahan tämä tuntuu. On sellainen olo, että oikeus ei ole voittanut tässä asiassa. Olisi edes tutkittu, onko siitoseläimissä tautia, ihmettelee Mäkipelkola.
Mäkipelkolan tarhalla juuri pennuista löytyi korkeapatogeenistä lintuinfluenssaa kesä-heinäkuussa. Mäkipelkolan mukaan tarhalta otettiin syyskuussa 62 näytettä, ja ne kaikki olivat negatiivisia.
– Sen perusteella olisi voinut lopettamispäätöksen perua. Nyt tutkitaan, että mitä voidaan vielä tehdä.
Mäkipelkola valitti lopettamispäätöksestä hallinto-oikeuteen, koska eläimet lopetettaisiin hänen mielestään pelkästään varotoimenpiteenä. Sieltä tuli hylkäävä välipäätös täytäntöönpanon kieltämiselle. Lopettamispäätöksen kumoamisasian käsittely on vielä kesken.
Välipäätökset ovat hylkääviä
Vaasan hallinto-oikeuteen on syksyn aikana tullut yhteensä kymmenkunta valitusta, joissa haetaan muutosta turkiseläinten lopettamispäätöksiin. Muutosta hakeneet tarhaajat ovat Kauhavalta, Kaustiselta, Evijärveltä, Lappajärveltä ja Vöyriltä.
Valituksissa vaaditaan kumoamaan Ruokaviraston päätös ja keskeyttämään päätöksen toimeenpano. Moni valittaneista haluaa keskeyttää toimeenpanon etenkin siitoseläinten osalta.
Kolmesta valituksesta on tullut tähän mennessä täytäntöönpanoa koskeva hylkäävä välipäätös, mutta valitusten käsittely jatkuu. Tarhaajat ovat myös pyytäneet hallinto-oikeutta käsittelemään asiakokonaisuutta yhdessä.
Mäkipelkolan valitus on edennyt jo korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja sieltä on tullut päätös. KHO totesi, että valitusasian käsittely on edelleen hallinto-oikeudessa kesken, eikä ”välipäätöstä koskevan purkuhakemuksen tutkittavaksi ottaminen ole mahdollista”.
Yle on tutkinut hallinto-oikeuteen osoitetut valitukset. Valituksista ilmenee, että tarhaajat pitävät Ruokaviraston päätöksiä lainvastaisina ja moittivat niiden perustuvan tulkinnanvaraisiin arvioihin.
Valituksia on vaadittu käsiteltävän kiireellisinä, jottei eläimiä ehdittäisi jo lopettaa ennen kuin muutoksenhaku on käsitelty hallinto-oikeudessa.
Eläinten lopettamisia tulee vielä lisää
Lintuinfluenssaa on löytynyt syksyn aikana 42 turkistarhalta viiden maakunnan alueelta eli Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Satakunnasta.
Ruokavirasto on syksyn aikana määrännyt satoja tuhansia eläimiä lopetettavaksi. Monen tarhan kohtalona on ollut lopettaa kaikki tilan eläimet arvokkaista siitoseläimistä lähtien.
– Ruokavirasto on määrännyt lopetettavaksi noin 320 000 eläintä. Kaikkia ei ole vielä toimeenpantu, varmistaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta.
Viranomaiset toimivat asiassa eläinten ja ihmisten suojelemiseksi. Korkein hallinto-oikeuskin totesi, että turkiseläinten lopettamispäätösten ”täytäntöönpanoa ei eläinten tai ihmisten terveyden suojaamiseen taikka eläinperäisten tuotteiden turvallisuuden varmistamiseen liittyvän syyn vuoksi voida lykätä”.
Viime viikolla Ruokavirasto tiedotti, ettei lintuinfluenssa ole vielä tarhoilta kadonnut. Eläinten lopettamispäätöksiä on tulossa lisää.
Taloudelliset tappiot, korvaukset - ja ratkaisu?
Eläintautilaki säätelee, että tarhaajilla on mahdollisuus hakea korvauksia, jos viranomainen päättää eläinten lopettamisesta. Ruokaviraston mukaan korvaushakemuksia on tähän mennessä tullut tarhaajilta 25.
Yhtään päätöstä ei ole vielä tehty.
– Tämän kuun aikana saamme varmaan lähetettyä korvauspäätösluonnoksia kuultavaksi hakijoille, arvioi Laaksonen.
Eläintautilain mukaan lopetetuksi määrätystä eläimestä voidaan maksaa korvaus eläimen käyvän arvon mukaisesti. Korvauksen suuruus riippuu siitä, mikä on eläimen laji (minkki, kettu, supikoira), mikä sen ikä ja värimuunnos on. Voi myös olla tavanomaista arvokkaampia jalostuseläimiä, kertoo Laaksonen.
Turkisyrittäjien omaisuus on miljoonien eurojen arvoista, joten valtiolle lintuinfluenssa voi tulla kalliiksi.
– Puhutaan useista miljoonista euroista, vahvistaa Mäkipelkola.
Tilanne on vaikea. Jos tilan kaikki eläimet lopetetaan, samaan eläinmäärään pääseminen voi kestää viisi tai kuusikin vuotta, jalostustason saavuttaminen paljon pidempäänkin. Vuosien jalostustyö menee hukkaan.
Mäkipelkolalla on ratkaisu, joka hänen mielestään olisi järkevä.
– Siitoseläimet pitäisi säästää. Silloin olisimme järkevässä tilanteessa ja päästäisiin ensi kaudella tekemään uusia pentuja. Näytteitä voisi ottaa vaikka muutaman kuukauden välein. Korona-aikana vietiin itsekseen kuolleita minkkejä Eviraan ja siellä niitä tutkittiin, eikä koronaa löytynyt. Tässäkin voisi olla samanlainen systeemi, esittää Mäkipelkola.