Romanssihuijaukset ovat kasvava ongelma Suomessa. Ne ovat erikoistunutta ja laajamittaista toimintaa, jotka hyödyntävät myös video -ja äänimanipulaatiota, kertoo Alabaman yliopiston kyberturvallisuudenhallinnan professori Mikko Siponen.
Finanssiala ry:n pankeilta keräämien tietojen mukaan suomalaisilta vietiin yhteensä 19,8 miljoonaa euroa erilaisilla verkkohuijauksilla tammi-kesäkuussa 2023. Vuotta aiemmin määrä oli 10,8 miljoonaa.
Dokumentti -ja romanssihuijauksissa viedyt rahamäärät taas kasvoivat samassa ajassa 29 prosentilla 3,8 miljoonasta 4,9 miljoonaan euroon. Kaikkia romanssihuijauksia ei välttämättä kuitenkaan tilastoida sellaisiksi. Romanttisesti alkava viestittely voi kääntyä esimerkiksi sijoitushuijaukseksi, jossa uhrin rahat päätyvät olemattomiin osakkeisiin.
Näin huijaus etenee
Professori Siponen on tutkinut järjestäytyneitä romanssihuijauksia Yhdysvalloissa ja Afrikan maissa. Yksittäisen auervaaran sijaan taustalla voi olla jopa parinsadan hengen laajuinen rikollisliiga. Liigoja voi olla yhdessä maassa useita kymmeniä tai satoja.
Siponen luokittelee romanssihuijarit kahteen kategoriaan. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat generalistit, joille romanssihuijaukset ovat yksi työkalu muiden joukossa.
– Generalistit myyvät vastaanottajille aina jotain, tässä tapauksessa rakkautta. He laittavat saman viestin useille ihmisille ja pyytävät rahaa jollain verukkeella, Siponen kertoo.
Toisen kategorian muodostavat spesialistit, jotka keskittyvät romanssihuijauksiin hyödyntäen valeprofiileja Tinderissä ja muissa treffisovelluksissa. Naisena esiintyvä käyttäjä voi todellisuudessa olla mies tai päinvastoin, kuten Länsi-Uudellamaalla marraskuussa tuomitun kolmekymppisen naisen tapauksessa.
– Ensin tehdään profiili, tutustutaan uhriin ja käydään keskustelua, jolla hankitaan henkilökohtaista tietoa: haluaako toinen lapsia, mitä hän ajattelee uskonnosta tai seksistä, Siponen kuvailee.
Keskustelu siirretään nopeasti vaikka Whatsappiin tai Google Meetiin pois deittialustoilta, koska ne pyrkivät seulomaan valeprofiileja.
Jossain vaiheessa iskee kriisi, jonka hoitamiseksi huijari tarvitsee nopeasti rahaa esimerkiksi läheisen sairastuessa. Tarinan vahvistamiseksi hän voi esitellä väärennettyä kuvaa siskostaan.
– Viestintä katkeaa, jos huijari tekee virheen esimerkiksi puhumalla itsensä kanssa ristiin, Siponen sanoo.
Huijaus voi tapahtua täysin laillisilla ohjelmilla
Tekoäly valjastetaan avuksi vaikka profiilikuvien luomisessa deittisivulle. Satunnainen muualta kopioitu kuva on löydettävissä kuvahaulla, jolloin huijaus voi paljastua.
Huijarit oppivat video- ja kuvahuijaukset omista verkostoistaan. Koulutuksia voi ostaa pimeästä verkosta ja ilmaisia koulutusvideoita on myös helposti saatavilla laillisilta videoalustoilta, Siponen kertoo.
Välineinä toimivat jo olemassa olevat teknologiat ja laillisesti saatavat ilmaisohjelmat.
– Tekninen osaaminen on lisääntynyt nuoremman sukupolven myötä, hän tiivistää.
Useat somealustat Instagramista Tiktokiin tarjoavat videoihin ulkonäköä muokkaavia kasvosuodattimia ja verkosta löytyy useita tekoälypohjaisia kuvanmuokkausohjelmia.
Huijarit pystyvät helposti yhdistämään väärennetyn videokuvan vaikkapa WhatsApp -videopuheluun, Siponen sanoo.
Tekoäly osaa matkia myös ihmisääntä, mikä muodostaa jo nyt huomattavan tietoturvariskin. Yhdysvaltain kauppakomission (FTC) mukaan Yhdysvalloissa tehtiin viime vuonna 36 000 ilmoitusta puheluista, joissa hädissään soittava ”perheenjäsen” tarvitsi nopeasti rahaa.
Näin voit tunnistaa huijauksen
Miten varmistaa, kenen kanssa puhuu, vaikka näkisi ja kuulisi toisen puhelimen tai tietokoneen ruudulta? Siponen muistuttaa, että menetelmät kehittyvät ja keinot suojautumiseksi vanhenevat nopeasti.
Yksinkertaisinta videopuhelussa on kuitenkin seurata suun ja silmien liikkeitä, Siponen sanoo. Riski deepfaken käytön paljastumiseen kasvaa sitä mukaa, mitä isompia liikkeitä toinen tekee.
– Puheluissa voidaan käyttää myös virtuaalisia taustoja. Toista voi pyytää nousemaan ylös ja siirtämään jotain taustalla näkyvää esinettä, hän mainitsee.
Artikkelia varten on haastateltu myös Finanssialan infra -ja turvallisuusjohtaja Niko Saxholmia.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5. joulukuuta kello 23:een saakka.