Vuonna 2020 Luoteis-Zimbabwesta löydettiin parissa kuukaudessa pieneltä alueelta 35 kuollutta norsua ja rajan takaa Botswanasta moninkertainen määrä, mistä Ylekin tuolloin uutisoi.
Botswanan norsujen kuolinsyyksi osoittautui tarkemmin määrittelemätön syanobakteeri, joiden sukua Suomessa kutsutaan sinileviksi.
Zimbabwessa syanobakteeri oli syytön, eikä selitys ollut myöskään salametsästys tai pernarutto, jolle norsut ovat alttiita. Syöksyhampaisiin ei ollut kajottu, eikä ruhoissa ollut ruton merkkejä.
Ruumiinavauksissa todettiin norsujen pernan ja maksan laajentuneen ja elimistöstä löytyi laajalti verenvuotoa ja kudoskuolioita. Mistään myrkystä mahassa tai kudoksissa ei ollut jälkiä.
Sukulaisbakteeri tappoi 200 000 antilooppia
Kuolinsyyksi osoittautui bakteeri, joka nimettiin Pasteurellaceae Bisgaard taxon 45:ksi, kertoo Nature Communications -lehdessä juuri julkaistu tutkimus.
Patogeeni on aiemmin eristetty puremista, joita ihmiset ovat saaneet leijonilta ja tiikereiltä, sekä maaoravasta ja oireettomista häkkipapukaijoista. Norsuilla sitä ei ollut tätä ennen tavattu.
Pasteurellaceae Bisgaard taxon 45 on läheistä sukua Pasteurella multocida -bakteerille, joka aiheuttaa hengenvaarallisia verenmyrkytyksiä. Vuonna 2015 se vaati 200 000 saiga-antiloopin hengen Kazakstanissa.
Normaalisti P. multocida elelee rauhallisesti saigojen kuonossa. Tutkijat epäilevät, että tavallista korkeammat lämpötilat ja kosteus saivat bakteerin lisääntymään villisti.
Kuumuus, kuivuus ja ahtaus suosivat bakteeria
Bisgaard taxon 45 saatiin eristettyä vain osasta tutkituista norsunruhoista, mutta tutkijat arvelevat sen johtuneen ruhojen mätänemisestä ja analyysien lykkääntymisestä lupavaikeuksien vuoksi.
Joukkokuolemat mahdollistava bakteeri huolestuttaa tutkijoita, sillä uhanalaisella savanninorsulla on ennestään aivan riittävästi vaaroja salametsästyksen ja elinalueiden kaventumisen vuoksi. Kuolemia on aiheuttanut myös kuivuudesta johtuva ravinnon puute.
Tutkijat eivät osaa sanoa, miten Bisgaard taxon 45 päätyi norsuihin. He pitävät mahdollisena, että se piilee niissä normaalisti harmittomana, kuten P. multocida saigoissa, mutta kuumuus, kuivuus ja iso populaatiotiheys yllyttivät sen kannan kasvuun.
He epäilevät samaa syytä myös 14 norsun äkkikuolemaan vuonna 2019. Menneitä tapauksia on jäänyt diagnosoimatta, he päättelevät. He myös pelkäävät, että ilmastonmuutoksen edetessä uhka pahenee.