Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Yle kertoi viime sunnuntaina, että Applen Airtagien ja vastaavien pienten paikantimien käyttäminen stalkkaamisessa on yleistynyt.
Tämänkaltaisia tapauksia on ollut poliisitutkinnassa ainakin Itä- ja Länsi-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Pohjanmaan ja Sisä-Suomen poliisilaitoksilla.
Etupäässä miehet seuraavat naisten liikkeitä paikannuslaitteita hyödyntäen. Tapauksia tutkitaan yleensä vainoamisena.
Tässä jutussa kolme stalkkausta kokenutta naista kertoo tarinansa. Heidän puolisonsa ovat luvatta tarkkailleet naisten liikkeitä teknisiä apuvälineitä käyttäen.
Yle löysi haastateltavat pyytämällä lukijoilta yhteydenottoja.
Nainen, 25: Anoppi käräytti mustasukkaisen miehen vahingossa
”Mieheni mustasukkaiset piirteet olivat tulleet ilmi jo suhteen alussa, mutta ne voimistuivat vuosien myötä.
Hän alkoi kuulustella minua menoistani. Jos olin aamulla kertonut meneväni kaupungille lounaalle, mutta söinkin työpaikalla, illalla mies saattoi kysellä muuttuneista suunnitelmistani.
Hän tenttasi minua myös siitä, jos en mennytkään töistä suoraan salille – niin kuin olin suunnitellut – vaan kävinkin kodin kautta.
Päivittelin työkavereille, että tässä on jotain kummallista. Luotin kuitenkin meidän avoimeen keskusteluyhteyteemme, enkä alkanut selvittää asiaa.
Kerran istuin miehen äidin kanssa kahvipöydässä. Juttelimme niitä näitä, kunnes äiti kertoi olevansa pojastaan ja hänen mustasukkaisuudestaan huolissaan.
Äiti päivitteli sitä, että miksi pojan on pitänyt mennä asentamaan seurantaohjelma tyttöystävänsä puhelimeen.
Tämän lipsahduksen jälkeen totesin, ettei neljä vuotta kestänyttä suhdetta ole järkeä jatkaa, koska luottamusta ei ole.
Vein puhelimeni liikkeeseen, ja siitä poistettiin seurantaohjelma. Vaihdoin myös osoitetta ihan vain siksi, ettei mies jatkossa tietäisi mistä minut löytää.”
Nainen, 49: Erolahjaksi annoin autostani löytyneen paikannuslaitteen
”Jo jonkin aikaa mies oli tiennyt liikkeistäni, vaikka en ollut menoistani hänelle kertonut.
Hän saattoi esimerkiksi kysellä, mitä olin tehnyt tietyssä kaupunginosassa, jossa olin käynyt jalka- ja kasvohoidoissa.
Kerran mieheni yritti soittaa, kun istuin kampaamossa, joka sijaitsee pienteollisuusalueella umpikujan päässä. Pian hänen autonsa lipui kampaamon ikkunan eteen. Miehellä ei ollut mitään järkevää syytä olla siellä. Hänen olisi siihen aikaan pitänyt olla töissä toisella paikkakunnalla.
Mietin ystäväni kanssa, että tekeillä on jotain hämärää. Miehestä oli tullut mustasukkainen vainoaja. Ajattelimme, että autossani on pakko olla seurantalaite.
Aloin kulkea menoihini siten, että ajoin autoni ystäväni luokse, ja jatkoimme sieltä yhdessä matkaa hänen autollaan. Miehessäni tämä herätti epäilyksiä. Hän ei saattanut uskoa, että istun illat ystäväni luona.
Päätimme lopulta tutkia autoni.
Ensin tarkastimme sen pohjan, koska elokuvissa näkee seurantalaitteita kiinnitettävän sinne.
Lopulta seurantalaite löytyi kuitenkin takakontista. Mies oli kätkenyt ensiapulaukun sisään kahden euron kolikon kokoisen läpyskän: Applen Airtagin. Sammutimme laitteen ja piilotimme sen.
Miehen käytös meni omituiseksi. Hän penkoi autoani, muttei myöntänyt minkään olevan hukassa.
Aloin tarkkailla miehen omia menoja, ja pian selvisi, että hänellä oli parikymmentä vuotta itseään nuorempi tyttöystävä.
Jätin eropaperit ja jäähyväislahjaksi annoin autosta löytyneen seurantalaitteen.”
Nainen, 45: Vainoaminen jatkui 12 vuoden ajan
”Lasteni isä varjosti minua ensin tietokoneen vakoiluohjelmalla. Olisi pitänyt lähteä suhteesta jo tässä vaiheessa, mutta annoin anteeksi.
Pari lasta ja 12 vuotta myöhemmin kävi ilmi uusia asioita. Mies oli alkanut epäillä, että minulla olisi toinen suhde – turhaan.
Hän seurasi liikkeitäni ensin Iphonen paikannustietojen avulla. Kun asia selvisi minulle, lopetin tietojen jakamisen hänelle.
Sitten aloin kuulla autossa piipitystä jostain renkaan takaa. Löysin sen pohjaan ilmastointiteipillä kiinnitetyn Airtagin. Selvitin, mille puhelinnumerolle paikannin kuuluu, enkä yllättynyt yhtään, kun se paljastui lasteni isän laitteeksi. Toisen Airtagin hän oli kiinnittänyt polkupyörääni.
Airtagit olivat autossani ja polkupyörässäni useita kuukausia. Olisin voinut sulkea ne heti. Sain nimittäin niiden olemassaolosta usein puhelimeeni ilmoituksia. Olin kuitenkin hämilläni, enkä viitsinyt nostaa asiaa esille. Yhteinen perhematkakin oli pian tulossa.
Tiedän, että miehen toiminta on väärin ja laitonta. Hän pyysi kuitenkin tekojaan anteeksi, enkä minä tehnyt rikosilmoitusta.”
Tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala kertoo Hakkerin tietoisku -videolla, miten voit yrittää varmistaa, ettei kukaan seuraa luvatta liikkeitäsi Airtagin avulla.