Energiavirasto esitteli uuden valvontamallin lokakuun puolivälissä. Marraskuun 10. päivä päättynyt lausuntokierros osoitti, että monet verkkoyhtiöt nousivat takajaloilleen.
Energiaviraston valvontamallin avulla määritellään jokaisen 77 verkkoyhtiön osalta enimmäissumma, jonka kukin yhtiö saa kerätä asiakkailtaan.
Enimmäishinta perustuu sähköverkon käypään arvoon ja sille maksettavaan pääoman tuottoprosenttiin. Verkon arvo on tähän asti laskettu vähentämällä tämän hetken jälleenhankintahinnasta ikäpoistot.
Käytännössä laskukaava suosii verkkoinvestointeja eli mitä uudempi verkko sen paremman tuoton omistajayhtiö saa sille. Vanhemmasta verkosta yhtiö voi periä asiakkailtaan vähemmän.
Uudessa vuosia 2024-2031 koskevassa valvontamallissa suurin uudistus koskee verkon arvon määrittämistä.
Jatkossa verkon arvo määritellään jokaisen investoinnin toteutusvuoden hintojen perusteella. Tähän asti on käytetty jälleenhankintahintaa eli viimeisimmän vuoden kustannustasoa.
Monet yhtiöt investoivat 2010-luvulla vahvasti säävarmaan verkkoon, mutta hinnat ponkaisivat nousuun 2020-luvulla. Siksi verkon arvon laskentatavalla on iso vaikutus.
– Yksikköhintojen jäädyttäminen investointivuoden arvoon pudottaa verkon arvoa erityisesti niissä yhtiöissä, joilla on paljon vanhaa verkkoa, Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo sanoo.
Myös Energiavirastossa on huomattu verkkoyhtiöiden voimakas arvostelu.
– Joidenkin yhtiöiden verkko-omaisuuden arvo laskisi merkittävästi. Käymme yhtiöiden lausunnot tarkasti läpi ja varmistamme, että ne pystyvät tekemään tarvittavat toimitusvarmuusinvestoinnit, Saajo sanoo.
Viidesosa verkon arvosta lähtee
Eteläsavolainen Järvi-Suomen Energia arvioi, että sen verkon arvo putoaa ehdotetussa mallissa lähes 20 prosenttia, noin 200 miljoonaa euroa.
Yhtiöllä verkkoa on lähes 300 metriä jokaista asiakasta kohti ja se on siirtohinnoiltaan yksi Suomen kalleimpia.
Toimitusjohtaja Arto Niemisen mukaan uusi valvontamalli tulee väistämättä vaikuttamaan yhtiön investointikykyyn.
Järvi-Suomen Energia on investoinut viime vuodet säävarmaan verkkoon reilut 50 miljoonaa euroa vuodessa.
– Kun lopullinen päätös mallista saadaan, joudumme ottamaan ensi vuoden investointiohjelman uudelleen pöydälle. Nykyiselläkin mallilla olemme velkaantuneet.
Niemisen mukaan investointien kannattavuus on koetuksella ilman valvontamallin heikennystäkin.
– Takavuosina euron investointi nosti verkon arvoa ainakin 1,1 eurolla, jatkossa ehkä 70 sentillä. Materiaalien ja urakoitsijoiden hinnat sekä korot ovat nousseet ja siihen päälle vielä tämä valvontamalli, joka ei huomioi hintojen rajua nousua.
Suur-Savon Sähkön tytäryhtiön asiakkailtaan perimät hinnat sen sijaan tuskin laskevat ennen vuosikymmenen loppua.
Viivettä kuluttajahinnoissa selittää se, että yhtiöt eivät välttämättä ole tähänkään asti perineet valvontamallin määrittelemiä enimmäishintoja.
– Meillä hinnat eivät putoa, koska olemme tähän asti perineet alihintaa eli vähemmän kuin malli olisi sallinut. Osa yhtiöistä on perinyt maksimihintaa ja siellä hintoja joudutaan laskemaan nopeammin, Nieminen sanoo.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, suuren omistajakunnan Juvan Jaakko Hänninen sanoo, että kyse on merkittävästä asiasta.
– Voi hyvin kysyä, että kenellä on nämä verkot 2030-luvulla varaa omistaa. Uudessa mallissa velkaantuminen kiihtyy, eikä kohta ole varaa enää maksaa lyhennyksiä.
Elenia: Romuttaa investointikyvyn
Myös Suomen suurimpiiin verkkoyhtiöihin kuuluva Elenia arvostelee kovin sanoin uutta valvontamallia.
– Se romuttaa verkkoyhtiöiden investointikyvyn vakavin seurauksin, toimitusjohtaja Tapani Liuhala sanoo.
Elenian mukaan jo edellinen mallin muutos tapahtui yllättäen ja pakotti yhtiön siirtämään investointeja 100 miljoonan euron edestä vuosina 2022 ja 2023.
– Nyt tehty uusi äkkimuutos tuli alalle myös täytenä yllätyksenä. Energiavirasto ei ole ottanut tammikuussa 2022 alkaneen valmistelun aikana nyt esitettyä esiin mitenkään, ei myöskään kevään valmistelevalla lausuntokierroksella.
Elenia toimii Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sillä on yli 400 000 asiakasta ja johtoa lähes 80 000 kilometriä.
Kaupunkiyhtiöt eivät pääse helpommalla
Kaupunkien tiiviissä keskustoissa toimivat verkkoyhtiöt kuten jyväskyläläinen Alva ja mikkeliläinen ESE Verkko arvostelevat muiden tavoin uutta valvontamalliluonnosta.
– Kaupunkiympäristössä tapahtuu voimakasta energiamurrosta ja se vaatii merkittäviä investointeja sähköverkkoihin, jota ehdotettu valvontamalli ei kuitenkaan tue. Se heikentäisi erittäin merkittävällä tavalla investointikykyä, Alva Sähköverkon toimitusjohtaja Janne Pirttimäki sanoo.
ESE Verkon toimitusjohtaja Risto Kosunen pitää uutta ehdotettua mallia huonona.
– Muutos edelliseen on niin jyrkkä, että pohjana ollut jatkuvuus romutetaan. Meillä verkon arvosta häviää 15 prosenttia. Ehdotettu malli kohtelee erikokoisia ja erityyppisiä jakeluverkkoyhtiöitä epätasa-arvoisesti.
Myös pohjoissavolaisesta Savon Voimasta arvioidaan, että yhtiön verkko-omaisuuden arvo tulee laskemaan merkittävästi. Se voi vaikuttaa myös tuleviin säävarman verkon investointeihin.
– Valvontamenetelmiin tehdyn nopean muutoksen osalta on vaikeaa tällä hetkellä ottaa kantaa vaikutuksista kuluttajahintoihin, verkkoyhtiön toimitusjohtaja Lauri Siltanen sanoo.
Juttua korjattu 20.11.2023 kello 13.53: Aiemmin jutussa Elenian sähköverkon pituudeksi oli kirjoitettu ”lähes 90 000 kilometriä”. Korjattu verkon pituudeksi ”lähes 80 000 kilometriä”.