Professori: Suomi provosoituu ehkä liian herkästi Venäjän ilkeyksille

Professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta suhtautuu kriittisesti Suomen päätökseen sulkea raja-asemia parin sadan turvapaikanhakijan vuoksi.

Rajavartija saattaa kolme turvapaikanhakijaa rajanylityspaikalla.
Niiralan rajanylityspaikalla on ollut hiljaista rajan sulkemisen jälkeen. Maahantulijoita ei ole toistaiseksi ollut lainkaan. Pohjois-Karjalan rajavartiolaitos vastaa noin 300 kilometristä valtakunnan rajaa. Valvontaa tehdään tehostetusti myös maastossa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
  • Tapio Räihä

Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuksen professorin ja monitieteisen rajatutkimuksen dosentin Jussi P. Laineen mielestä Suomi provosoitui ehkä hieman liian helposti Venäjän provokaatiosta.

Laineen mukaan kyse on hybridivaikuttamisen keinosta. Venäjä pyrkii aiheuttamaan sekasortoa ja pientä paniikkia, ja näyttää siltä, että siinä on onnistuttu liiankin helpolla.

– Tämä on tällaista nokittelua. Näillä ilkeyksillä Venäjä pyrkii näyttämään, että teitte virheen kun liityitte Natoon, olisitte pysyneet puolueettomana. Onhan tässä diplomaatteja karkotettu ja konsulaatteja suljettu.

Laineen mielestä Suomen pitäisi rauhallisesti analysoida tilanne ja varoa ylimitoitettuja reagointeja, jotka voivat johtaa uusiin ongelmiin. Nyt Venäjä saa syyn jatkaa ilkeilyä rajan sulkemisen vuoksi.

– Tämä tilanne pitäisi nyt pelata niin, ettei se sada Venäjän laariin. Parempi tapa reagoida tähän olisi ottaa rauhallisesti, maltilla ja luottaa siihen, että meillä on tilanne hallussa.

Kriisi kuin kriisi, ratkaisu on ”rajat kiinni”

Professori Laineen mukaan raja-aidoilla ja rajan sulkemisella halutaan lähettää viesti maahantuloa harkitseville jo ennakkoon, että Suomeen ei pääse enää niin helposti. Kyse on Laineen mukaan viestinnästä, ei niinkään konkreettisesta esteestä.

Laineen mielestä rajojen kiinni laittaminen ja raja-aidat ovat käytännössä enemmän sisäpolitiikkaa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Rajanylityspaikkojen sulkemisella halutaan lähettää symbolinen viesti Suomen kansalaisille, että ongelma on havaittu ja siihen reagoidaan konkreettisesti.

Laine myöntää, että tietyssä kansanryhmässä tällaiset konkreettiset toimet saattavat lisätä turvallisuuden tunnetta, mutta hänen mukaansa se voi olla valheellista turvallisuuden tunnetta.

Jussi Laine istuu pöydän takana ja nojaa kyynärpäillään pöytään, kädet ovat ristissä.
Professori Jussi P. Laineen mukaan kyse on selkeästi Venäjän tietoisesta toiminnasta, jolla pyritään aikaansaamaan yhteiskunnallista epävarmuutta. ”Ja siinä on onnistuttu ja siksi tämä sataa Venäjän laariin”. Kuva: Itä-Suomen yliopisto / Riikka Malin

Laine muistuttaa, että rajojen sulkemista on ehdotettu moniin erinäköisiin kriiseihin, alkaen 2015–2016 ”niin sanotussa pakolaiskriisissä” ja covid-pandemian aikana, ja nyt sodan aikana.

– Kriisi mikä kriisi, niin täällä tuntuu olevan ratkaisuna ”rajat kiinni”. Tämä on huolestuttavaa siinä mielessä, että tällä ei ratkaista itse ongelmaa.

Yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin

Laine muistuttaa, että samanlaista keskustelua on käyty monissa maissa, kuten Israelissa ja Trumpin aikaan Yhdysvalloissa, jonne pystytettiin maailman kallein muuri. Ne eivät ole poistaneet ongelmia, joita varten ne on rakennettu.

– Itseäni huolestuttaa tällainen kapea-alainen turvallisuuskäsitys. Yritetään ratkaista hyvin monimutkaisia ongelmia hyvin yksinkertaisilla, jopa vanhanaikaisilla keinoilla.

Laineen mukaan tällaisella retoriikalla pyritään rauhoittamaan kunkin maan sisäistä tilannetta enemmän kuin ratkaisemaan ulkopuolista ongelmaa.