VARSOVA Kamera kuvaa lumista tietä. Kuvassa vilahtaa kolme polkupyörää ja auto.
Miehen ääni komentaa huonolla englannilla:
”Sano kameralle, että olet Suomessa.”
Toinen vastaa vielä heikommalla englannilla:
”Marokko Suomessa”.
Muun muassa näin salakuljettajat mainostavat kuljetuspalvelujaan Tiktokissa ja Instagramissa. Esimerkiksi matka Tunisiasta Moskovan kautta Suomen rajan tuntumaan opiskelijaviisumilla maksaa noin viisi tuhatta euroa.
Välillä hiljaista, mutta se voi hämätä
Varsovan yliopiston professori, Eurooppaan suuntautuvaan maahanmuuttoon erikoistunut Maciej Duszczyk seuraa salakuljettajien touhuja myös sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa rikosverkostoja hallitsevat turkkilaiset ja saudiarabialaiset, jotka ovat verkostoituneet tehokkaasti ympäri maailman.
Siirtolaisten ohjailu on tulonlähde myös Valko-Venäjälle ja Venäjälle.
– Ei ehkä hallinnolle suoraan, mutta lentoyhtiöille, Moskovan ja muiden kaupunkien hotelleille, yliopistoille jotka hyötyvät opiskelijaviisumeista. Venäjän hallitusta tukevat tahot hyötyvät, Duszczyk selittää.
Esimerkiksi Suomen presidentinvaalien aikaan tammikuussa voidaan rajalla nähdä ruuhkaa. Välillä voi olla hiljaisempia kausia, välillä tulijoita voi olla useita satoja päivässä. Venäjä voi näin pyrkiä vaikuttamaan vaaleihin.
– Suomen kannattaa olla erittäin valmistautunut lisäprovokaatioihin. Tämä on hybridisotaa, eikä Venäjä lopeta.
Valko-Venäjän vastaisen rajan ylittää päivittäin Puolaan 20–100 siirtolaista. Eri kansalaisuuksia on laskettu jo 52.
– Samaa kohti mennään myös Suomen rajalla. Nämä muutamat kymmenet tulijat ovat vasta alkua, Duszczyk arvioi.
Hän on jo vuosikausia tutkinut turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten tuloa Eurooppaan ja osallistunut asiantuntijana maahanmuuttopäätöksiin.
”Myös metsien kautta tullaan vielä”
Duszczykin mielestä Suomen kannattaa varautua siihen, että ihmiskauppiaat yrittävät ehkä piankin tuoda siirtolaisia Suomeen myös virallisten rajanylityspaikkojen ohi.
Salakuljettajat kehittävät taktiikoitaan nopeasti. Lopulta he keksivät keinot ujuttaa ihmisiä myös luonnonolosuhteiltaan ankariin paikkoihin Suomen rajalla, Duszczyk uskoo.
– He yrittävät varmasti työntää ihmisiä rajalle siellä, missä rajaa ei ole vartioitu tarkasti.
Puolassa on jo nähty, että salakuljettajat eivät kaihda mitään keinoja. Myös tulijat itse ovat erittäin motivoituneita pääsemään Eurooppaan, tarvittaessa ehkä Suomen vaikeakulkuisten rajametsien kautta.
– Esimerkiksi norsunluurannikkolainen, joka on pannut koko omaisuutensa matkalippuihin, ei yksinkertaisesti voi palata takaisin kotimaahansa, Duszczyk sanoo.
Puolan metsissä tulijat kohtaavat hyvin vaikeita tilanteita ja ovat valmiita asettamaan itsensä isollekin vaaralle alttiiksi.
– Uimataidottomat ihmiset voivat yrittää uida joen yli, koska heidän on käytännössä pakko. Jotkut ovat hukkuneet, Duszczyk sanoo.
Puolassa rajatilanne on ollut päällä jo vuodesta 2021, jolloin Valko-Venäjä ohjasi tuhansia paperittomia rajalle. Sen arvioitiin johtuvan Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan ja Putinin kaverin Aljaksandr Lukašenkan tulehtuneista suhteista EU:hun.
Duszczyk uskoo, että osaselitys oli Venäjän valmistautuminen Ukrainan hyökkäykseen. Siirtolaisilla käydään hybridisotaa, jonka on tarkoitus horjuttaa vakautta lännessä. Myös Ukraina on Puolan naapurimaa.
Puola julisti välittömästi hätätilan ja kielsi kaiken liikenteen rajaseudulla. Rajalle pystytettiin yli viisimetrinen teräsaita, joka tosin ei ole onnistunut kuin korkeintaan hidastamaan rajan ylittämistä.
Venäjän naapurimaat: kokoontukaa
Duszczyk on vakuuttunut, että tilannetta voidaan ratkoa vain eurooppalaisella yhteistyöllä.
Hänen mielestään Venäjän rajamaiden pohjoisesta etelään pitäisi kokoontua ja kehitellä vastatoimenpiteitä yhteistyössä. Niihin suuntautuva maahanmuutto on erilaista kuin esimerkiksi Välimerellä.
– Puolan ja Suomen itärajoilla siirtolaisuus on poliittista. Välimeren yli tulevia ihmisiä ei yleensä käytetä poliittisina aseina.
Duszczykin mukaan matkat Suomeen tai Puolaan ovat suurinpiirtein saman hintaisia. Lähtijät valitsevat kohteen omien intressiensä mukaan. Puolaan tulevat haluavat yleensä siirtyä samantien muualle Eurooppaan.
Suomi taas on pussinperällä, eikä sieltä pääse helposti siirtymään. Duszczykin mielestä pohjoiseen houkutteleekin sosiaaliturva.
– Te olette rikas maa. Moni voi ajatella olevansa siellä ensin vuoden tai kaksi ja siirtyvänsä sitten muualle Eurooppaan.
Tavoitteena siirtolaisilla on yleensä työnteko. He eivät siis ole turvapaikanhakijoita vaan taloudellisia pakolaisia.
– Suurella osalla on jo sukulaisia Euroopassa, ja he haluavat perheensä luo esimerkiksi Saksassa, Ranskassa tai Britanniassa. He myös ajattelevat, että heidän on sukulaisuussuhteen vuoksi helppo saada viisumi.
Vartijat vartioivat, aktivistit auttavat
Duszczykin mielestä on selvä, että yksinvaltiaiden likaista peliä vastaan pitää taistella eikä tehdä myönnytyksiä. Yksittäisten ihmisten kohtalot ovat vaikeampi kysymys.
– Jos ihminen ylittää rajan ja hänen kuntonsa on heikko, silloin pitää auttaa eikä työntää häntä takaisin. Jos rikomme rajalla ihmisoikeuksia, mikä on seuraava askel, Duszczyk kysyy.
Valtion kuuluu suojata ihmiselämää rajojensa sisällä. Rajavartioiden tehtävä on suojata rajaa, mutta rajan ylipääseviä voivat auttaa aktivistit, Duszczyk sanoo.
– He voivat pelastaa ihmisiä ja estää kuolemia.