Tavoite on kova.
Perinteinen Hyvä Joulumieli -keräys pyrkii tänä jouluna reiluun puoleentoista miljoonaan euroon ja Joulupata noin miljoonaan.
Joulupuu-keräys välitti viime jouluna lapsille ja nuorille 55 691 joulupakettia ja Hope noin 22 000 lahjaa. Vähintään tähän olisi päästävä nytkin.
Suurempi tulos olisi keräysten järjestäjille iloinen yllätys, sillä avun tarve on kasvanut.
Tällä hetkellä Suomessa elää noin 130 000 vähävaraista lasta. Elinkustannusten nousu on lisännyt lapsiperheköyhyyttä.
Toisalta moni auttaja on huolissaan omasta taloudestaan. Se näkyy esimerkiksi valintoina ruokaostoksissa ja huolena hallituksen kaavailemista monista säästötoimenpiteistä.
Taloustutkimuksen tuoreimmasta eli vuoden 2022 tutkimuksesta käy ilmi, että rahallinen osallistuminen kaikkeen hyväntekeväisyyteen on laskusuunnassa.
Ihminen on lähtökohtaisesti hyväntahtoinen olento
Hyväntekeväisyyttä tutkineen Helsingin yliopiston professori Anne Birgitta Pessin mielestä viime vuosina havaittu auttamishalun muutos menee normaalin vaihteluvälin piikkiin.
Vaikka talous ja maailmantilanne huolettavat, tutkimukset osoittavat, että ihminen on lähtökohtaisesti hyväntahtoinen olento, kunhan hän tai läheisensä eivät ole uhattuina.
Olemme auttavainen ja yhteistoimintaan kykenevä laji, mutta emme yhtä valmiita auttamaan kaikkia.
– Empatia on aina vääristynyttä. Meidän on helpointa ymmärtää itsemme kaltaisten hätää. Lisäksi suhtaudumme suopeasti hätään, joka ei ole itse aiheutettua eli esimerkkeinä sairaat lapset ja luonnonkatastrofien uhrit.
Toisaalta, jos kokee tulleensa kohdelluksi väärin, olevansa altavastaaja, toisen hätä on uhka itselle ja apu toiselle suoraan itseltä pois.
– Erittäin tehokkaita auttamisen halun vähentäjiä ovat omat ikävät kokemukset toisista ihmisistä ja kyynisyyden tunne, Pessi kertoo.
Auttamishalu näkyy geeneissä, hermoissa ja kasvatuksessa
Pessin mukaan auliimmin ja vähemmän hanakasti auttavien välillä on löydetty eroa geeneistä ja esimerkiksi tärkeän kasvojen, rintakehän ja suoliston alueella kulkevan aivohermon, vagushermon, aktiivisuudesta.
– Vagushermoon voimme vaikuttaa, eli voimme periaatteessa tehdä jopa kehon kautta itsestämme auttavaisempia, Pessi sanoo.
Aivohermo toimii mieltä ja kehon toimintoja tasoittavana. Sydänliiton mukaan hermon palauttava voima aktivoituu sekä syvällä, rauhallisella hengittämisellä että sosiaalisella yhteydellä, vaikkapa halaamalla.
– Kun se aktivoituu kohtaamisessa ja lämmössä, se osoittaa juurikin auttamisen syväolemuksellisuutta ja kehollisuuttakin meissä, Pessi toteaa.
Myös temperamentti ja etenkin lapsuuden kasvatus vaikuttavat auttamishaluumme.
– Kuinka paljon yhteyttäsi toisiin ja toisten hyvän edistämistä on tuettu ja kannustettu? Pessi miettii.
Ratkaiseva kysymys auttamisen kannalta on oma vointi. Jos kokee arvoa ja merkitystä, on tyytyväinen ja hetkittäin jopa onnellinen, saa auttamisesta iloa.
Tämä vahvistaa Pessin mukaan väitteen, että onnellisimmat ihmiset ovat auttavaisimpia ja auttavaisimmat onnellisimpia.
Tiukkana aikana katse kääntyy kotimaahan
Ukrainan sota herätti suomalaisissa valtavan halun auttaa. Se näkyi jonkin verran myös viime vuoden joulukeräyksissä, mutta toisaalta joulu herkistää auttamaan erityisesti lapsia ja lapsiperheitä.
Perinteelläkin on merkitystä.
Esimerkiksi Pelastusarmeijan padoille tulevat viestintäpäällikkö Kati Kivestön mukaan isovanhemmat, vanhemmat ja mukana on myös nuori polvi.
– Voi olla, että yksittäisten lahjoitusten summa on vaikeina vuosina pienempi, mutta pienistä muruista syntyy suuri aarre, Kivestö sanoo.
Samaa pohtii myös myös Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila:
– Ostettavan lahjan arvoa suhteutetaan käytössä olevaan rahamäärään. Sehän on talouden hallinnan kannalta järkevää.
Tiukkoina aikoina ihmisten katse kääntyy kotimaahan.
– Kun näkee vaikeuksia ympärillä, haluaa usein auttaa lähellä, sanoo Hyvä Joulumieli -keräyksestä SPR:n varainhankinnan koordinaattori Regina Lauren.
Joulupuu ry:n toiminnanjohtaja Doris Tuohimaan sydäntä lämmittää myös kentältä kantautunut viesti: yritykset ovat jo aktivoituneet auttamaan.
