Arvostettu Ars Fennica -kuvataidepalkinto on myönnetty liettualaiselle Emilija Škarnulytélle. Taiteilija on syntynyt Vilnassa vuonna 1987.
Keskiviikon palkinnonjakotilaisuuteen nykytaiteen museo Kiasmaan Škarnulyté saapui New Yorkista. Hän työskenteli siellä kolme kuukautta taiteilijaresidenssissä.
– Olen Ars Fennica -palkinnosta todella kiitollinen. Sain tiedon voitostani ollessani Yhdysvalloissa ja yllätyin iloisesti. Jo ehdokkuuskin oli minulle tärkeä ja merkityksellinen asia.
Ars Fennica on arvoltaan 50 000 euroa ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinnon myöntää Henni ja Pertti Niemistön samanniminen vuonna 1990 perustettu säätiö.
Ars Fennica on tarkoitettu taiteilijalle tunnustuksena korkeatasoisesta ja omaleimaisesta taiteellisesta työstä.
Tämänvuotinen voittaja, taiteilija Emilia Škarnulyté tunnetaan etenkin videoteoksista ja installaatioista.
Nykytaiteen museo Kiasmassa on esillä Škarnulytén videoteos nimeltään Aldona.
Se kertoo taiteilijan liettualaisesta isoäidistä, joka sokeutui vuonna 1986. Lääkäreiden mukaan sokeutumisen syy oli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ympäristöön levinneet myrkyt.
– Minulla ja isoäidilläni Aldonalla oli erityinen suhde. Hän oli elämäni henkinen opas. Filmi kuvaa yhtä päivää hänen elämässään.
Teos on kuvattu eteläisessä Liettuassa lähellä Valko-Venäjän jännitteistä rajaa. Se on nykyisin myös puolustusliitto NATOn ja Euroopan unionin raja.
Škarnulyté korostaa, että Aldona on hänen kaikkein henkilökohtaisin teoksensa.
– Yhden ihmisen elämän kautta on mahdollista kertoa historiallisista tapahtumista kuten diktatuurin kaatumisesta, Tshernobylin vaikutuksista ja poliittisesta tilanteesta NATO-rajalla.
Ars Fennica -palkinnon saajan valitsi tänä vuonna taideasiantuntija Anne Barlow. Hän työskentelee nykytaiteen museo Tate St Ivesin johtajana Cornwallissa Isossa-Britanniassa.
– Olin todella vaikuttunut siitä, miten Emilija tekee filmejä ja installaatioita aikamme polttavista kysymyksistä.
Anne Barlowia kiehtoo Škarnulytén syvällinen tapa perehtyä ja paneutua ajankohtaisiin aiheisiin kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin.
– Hän on kuin tulevaisuuden arkeologi liikkuessaan kylmän sodan sotilaallisissa tukikohdissa, kaivoksissa ja käytöstä poistetuissa ydinvoimaloissa.
Väillä taiteilija joutuu odottamaan useita vuosia lupaa päästä kuvaamaan suljettuun kohteeseen.
– Videoni tarjoavat katsojille mahdollisuuden päästä paikkoihin, joihin he eivät muuten pääsisi, Škarnulyté toteaa.
Videoteoksissaan taiteilija pohtii, miten ihmisen toiminta vaikuttaa tuhansien vuosien päähän.
– Videoissa yritän ikään kuin katsoa ilmasta käsin ja havainnoida ihmisten planeetalle aiheuttamia arpia.
Ars Fennica viiden taiteilijan kilpa
Ars Fennica -palkintoa on jaettu vuodesta 1991 lähtien.
Suomen suurimman kuvataidepalkinnon saajiksi on ollut ehdolla taiteilijoita Suomesta, muista Pohjoismaista ja Baltiasta.
Tänä vuonna palkinnosta kilpaili yhteensä viisi Kuvataidesäätiön nimeämää kuvataiteilijaa.
Škarnulytėn lisäksi ehdolla olivat Henni Alftan sekä Tuomas A. Laitinen Suomesta, Lap-See Lam Ruotsista ja Camille Norment Norjasta.
Heidän yhteisnäyttelynsä on parhaillaan esillä Kiasmassa.
Taideasiantuntija Anne Barlow on aikaisemmin osallistunut useiden taidepalkintojen valintalautakuntiin ja tuomaristoihin.
Hän sanoo, että nyt voittajan valinta oli erityisen hankalaa, koska kilpailun taso oli korkea.
– Kaikkien viiden teokset olivat ajankohtaisia. Jokaisella oli poikkeuksellisen vahva oma näkemys ja tapa tehdä taidetta. Se teki voittajan valinnasta vaikeaa.
Myös yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan Kiasman näyttelyssä. Yleisön valinta julkistetaan tammikuussa.
Edellisen kerran Ars Fennican voitti Pro Finlandia -mitalillakin palkittu taiteen akateemikko, videotaiteilija, ohjaaja ja valokuvaaja Eija-Liisa Ahtila.
Ars Fennica -näyttely on avoinna Helsingissä nykytaiteen museo Kiasmassa 28.1.2024 saakka.