Perinteisten kansantautien eli sydän- ja verisuonitautien, hengityselinten sekä ruoansulatuselinten sairauksien osuus työntekijöiden sairaspoissaolojen aiheuttajina on pienentynyt merkittävästi, kertoo Kela.
Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin mukaan, että taustalla ovat pääasiassa elintapojen, elinolojen sekä työelämän ja työn luonteen muuttuminen.
– Sydän- ja verisuonitautien vähentymisen taustalla ovat esimerkiksi tupakoinnin vähentyminen ja ruokavalion muuttuminen terveellisemmäksi.
Blomgrenin mukaan tupakointi on väestötasolla vähentynyt, samoin kovien rasvojen käyttö. Ihmisten hygieniataso on parantunut, väestö vaurastunut ja esimerkiksi kaupunkien ilmanlaatu kohentunut, hän listaa.
Lisäksi hän toteaa, että sairauksia onnistutaan ennaltaehkäisemään aiempaa tehokkaammin, ja hoitotavat ovat kehittyneet.
Perinteisten tautien osuus pitkien sairauspoissaolojen aiheuttajana on enää kolmasosa vuoden 1970 tasosta.
Vuonna 1970 verenkiertoelinten, hengityselinten tai ruoansulatuselinten sairauksien osuus alkaneista sairauspäivärahakausista oli 39 prosenttia, kun vuonna 2022 niiden osuus oli enää 12 prosenttia.
Lisää: Psykologit vaativat mielenterveydestä vaaliteemaa: ”Ollaan valtavan ongelman äärellä”
Mielenterveyden häiriöt lisääntyneet
Kela myöntää 16–67-vuotiaille sairauspäivärahaa pitkistä yli yhdeksän päivää, mutta alle vuoden, kestävistä sairauspoissaoloista.
Mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on yli nelinkertaistunut vuoden 1970 tasosta.
Blomgrenin mukaan se kuvastaa yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuneita muutoksia.
– Tieto-, ihmissuhde- ja palvelutyö on lisääntynyt. Se kuormittaa eri tavalla, kun aiempi fyysinen työ.
Blomgren painottaa, että mielenterveyden häiriöihin vaikuttavat yhteiskunnassa muutkin asiat kuin työelämä.
– Viime aikoina erityisesti koronapandemia, ilmastonmuutoksen aiheuttamat huolet, tuoreet sotatilanteet tai huoli omasta taloudellisesta pärjäämisestä kuormittavat. Monet asiat kumuloituvat mielenterveysperusteisina sairauspoissaoloina.
Tulevaisuudessa nuoret naiset huolena
Jatkossa liikkumattomuus ja ylipaino ovat riskitekijöitä, mutta niiden vaikutusta tulevaisuuden sairauspoissaoloihin on vaikea arvioida.
– Ne ovat riskitekijöitä monen tyyppiselle sairastavuudelle. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat vähentyneet viime vuosikymmenten aikana, mutta riskinä on, että lihavuus ja liikkumattomuus tulevaisuudessa kääntävät muun muassa tuki- ja liikuntaelinten ongelmat kasvuun. Liikkumattomuus altistaa myös mielenterveyden häiriöille, Blomgren sanoo.
Vuodesta 2017 alkaen mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu on kiihtynyt.
– Kasvua on nähty erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla. Siinä on nähtävissä selkeä trendi, johon on syytä kiinnittää huomiota ja puuttua eri keinoin, Blomgren sanoo.